Ensimmäinen muistikuvani Ruotsista onkin junassa saadut lihapullat perunamuusin kanssa - ja mikä tärkeintä, jälkiruuaksi tarjottiin iso ihana omena. Samalla opin ensimmäisen ruotsinkielisen sanani: tack! Katsellessani vastaanottajiamme linja-autossa Vännäsin ja Nordmalingin välillä leikin mielessäni ajatuksella kenen luokse haluaisin päästä. Ajatusleikissäni valitsema henkilö osoittautui tohtori Magnus Lagerlöfiksi, joka aamulla lastenkodissa tutki meidät. Yllätyin, kun hänestä tuli oikeastikin Ruotsin pappani.