|
Ristiriitojakin
ilmeni. Olinhan anastanut paikan perheen nuorimmalta. Kerran eräs
yhteenotto päätyi pahimpaan loukkaukseen, minkä hän saattoi keksiä:
Tämä ei ole sinun kotisi, hän puuskahti! Silloin vaikenin. Hetken
kuluttua sanoin: Niin kauan kuin olen täällä, tämä on minun kotini.
Sen mitä sanoin, sen minä kätkin sydämeeni. En jäänyt Ruotsiin.
Ruotsi ei ehkä olisi ulkomaalaistensa kanssa nykyisessä ahdingossa, jos
muutkin olisivat rehellisesti ilmaisseet kantansa. |