|
Lumisade, ateljeen ikkunasta nähtynä
Kastellissa, oli kokemisen arvoinen asia. Koivusen Viljamin kuorma-auto oli aina valmiina työntekoon. Kun
muutimme Kastelliin 1940-luvun puolivälissä, se vasta liitettiin kaupunkiin.
Siellä ei ollut vesijohtoja eikä viemäröintiä, mutta siellä oli tunnelmaa niin kuin
vanhassa linja-autossa. Minä revin tauluihini sitä tunnelmaa, pidin
näyttelyitä ja kaikki ne työt löysivät omistajansa. Minulle itselleni ei
jäänyt ainuttakaan.
|