2001 Alaston minuus, 100x47 cm, öljy

Tällaisena näen itseni peilistä:168cm/64 kg. Mittasin taannoin verenpaineeni apteekissa. Se oli 133/70, sydänrytmi 69. Fyysinen terveys näyttäisi olevan kohdallaan. Jos älyn ja ajattelun virta onkin hidastunut, niin sen syvyys on lisääntynyt. Vaikka monet nuoruudelle tärkeät ominaisuudet ovat menettäneet merkitystään, niin mielikuvien runsaus ei ole kadonnut mihinkään. Ne ravitsevat taidetta, mutta muuten ikäkauteeni kuuluu askeettinen elämä. Herättyäni varhain noin klo 6, nautin lasin rasvatonta luomumaitoa omatekoisen sämpylän kera sekä ison kahvin. Sitten lähden kävelemään tai pyöräilemään 5-7 km. Palattuani keitän puuron, nautin jonkin hedelmän ja kupin kahvia. Aamutunnit piirrän, maalaan tai teen näitä sivuja, iltapäivään kuuluu pari kolme tuntia ruumiillista työtä pihalla sekä kevyt ateria. Vältän niin massatapahtumia kuin istumista television äärelläkin.  Mieluummin käyn vielä ulkona. Radiosta kuuntelen uutiset ja musiikkia tai luen. Menen varhain nukkumaan. Siinä pääpiirteissään päiväni rutiini. Tämä saattaa tuntua terveysintoilulta. Voi olla, mutta miksi kiirehtiä vanhuuden muuttumista sairaudeksi? Se saapuu kyllä aikanaan niin kuin kuolemakin. Täytyykö vanhenemisen välttämättä olla surkeaa, sairasta ja tyylitöntä?

Takaisin kotisivulleAlkuunEdellinenSeuraavaViimeiseen