| A |
|
Aadolf Fredrik
 |
(1719–1771) Ruotsin kuningas,
vieraili Oulussa 1751. |
Aalberg, Ida
 |
(1857-1915), näyttelijä, oli 18-vuotiaana mukana Nummisuutarien kantaesityksessä Oulussa 1875. |
| Aaltona, Veikko |
(1910-1990) ent. Malmberg, ent. Pälve, v:sta 1973 di Mastaguera, Tuiran kirkon seinämaalausten tekijä,
veijari |
Acerbi, Giuseppe
 |
(1773-1846) italialainen tutkimusmatkailija ja muusikko, vieraili Oulussa talvella 1799 |
| Achte, Emmy |
(1850-1924) syntyisin Strömer, oululainen oopperalaulajatar, tähtiesiintyjä 1870-luvulla, Aino Acktén (1876-1944) äiti, toimi miehensä perustaman Helsingin lukkari-urkurikoulun johtajana 1900-1922. |
| Ahmavaara (Aulin), Pekka |
(1862-1929) valtiopäivämies ja kansanedustaja, Maatalouspankin Oulun kontt. joht., kunnallisneuvos. |
| Ahtisaari, Martti |
(1937-) Suomen presidentti 1996-2000, kävi koulua ja opiskeli Oulussa |
| Alanne, Arvo |
(1904-?) Oulu Oy:n sosiaalipäällikkö, radiomies, Oulun Näyttämön johtokunnan pj. 1940-50-luvulla |
| Alcenius, Gustafa ja Mathilda |
kirkkoherrantyttäret, jotka perustivat naiskäsityökoulun 1882.
Opiskelivat mahdollisesti myös ulkomailla. Naisten ammatillisen
koulutuksen edelläkävijöitä Oulussa. |
Aleksanteri I
 |
(1777-1825) Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas, vieraili Oulussa 1819. |
| Angerkoski, Siiri |
(1902-1971) näyttelijä, s. Oulussa |
| Antell, Johan |
kruununvouti 1770-luvulla. |
| Antell (s. Pyhtilä), Katri |
(1850-1924) Oulun tunnetuin leipuri 1880-luvulta alkaen. Loi leipomolleen koko maan kattavan maineen. |
| |
|
| B |
Sivun alkuun
 |
| Bagge, Pietari |
perusti Oulunlinnan Oulujoen suuhun vuonna 1590. |
| Bagh, Konrad von |
(1908-1982) "Vompakki", piirimielisairaalan ylilääkäri 1930-60-luvuilla. |
| Barck, Christian Evert |
(1795-1855) Oulun ensimmäinen kirjanpainaja ja kirjakauppias, oli perustamassa Oulun Wiikko-Sanomia. |
| Basilier, Ida |
(1846-1928) oopperalaulajatar, asui Oulussa lapsena |
| Behm, Isak |
käskynhaltija vuodesta 1606, Oulun perustamisen toimeenpanija |
| Berg (Kallio), Samuli Kustaa |
(1803-1852) oululaissyntyinen
runoilija. Julkaisi Kallio -nimellä, mutta vain harvoja runoja.
Tunnetuin Oma maa –runon alku ”Oma maa mansikka, muu maa
mustikka”. Tuotantoa on pidetty suomenkielisen runouden
parhaimmistona ennen Aleksis Kiveä. Katso
myös:
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/berg |
| Bergbom, Carl Eric |
(1824-1876) konsuli, laivanvarustaja, Gustaf Bergbomin nuorempi poika |
| Bergbom, Gustaf |
(1785-1860) konsuli, merkittävä tervaporvari ja kauppahuoneen perustaja, laivanvarustaja, kauppaneuvos |
| Bergbom, Johan Gustaf Gustafinp |
(1818-1893) konsuli, jatkoi isänsä Gustaf Bergbomin perustaman kauppahuoneen toimintaa, aikanaan Oulun suurin yrittäjä, kauppaneuvos |
| Bergdahl, Johan |
(1816-1873) kirjansitoja ja -painaja, kirjakauppias, vossikkayrittäjä |
| Bo Joninpoika
Grip |
(k. 1386) Ruotsin drotsi (korkein
virkamies kuningasperheen jälkeen), Suomen laamanni. Hallitsi
koko Suomea 1370-luvulla ruhtinaan tavoin jakaen aatelisarvoja
ja kuninkaantuomioita. Tuki Turun piispaa hiippakuntarajan
vetämisessä Kemi- ja Kaakamajokien välille, rakennutti
Oulujokisuun ensimmäisen varustuksen, Kastellin 1370-luvulla. |
| Bochmöller, Johan |
(-1678) porvari ja pormestari 1600-luvun puolivälissä |
| Borg, Gabriel Gustaf Wilhelm |
(1867-1952) lääkäri, kunnallispoliitikko, kaupunginvaltuuston johtaja 1904-20 ja 1922. |
Brahe, Pietari (Pehr)
 |
1602-1680) ruotsalainen kreivi, valtiomies, Suomen kenraalikuvernööri 1637-40 ja 1648-54. Suomen hyväntekijä, sanonta "kreivin aikaan" viittaa häneen. Perusti mm. Oululle kilpailijaksi nousseen Raahen kaupungin, vieraili Oulussa muutaman kerran ja laski Oulujoen kosket yhdellä matkoistaan. |
| Brandberg, Johan |
porvari ja poliitikko 1700-luvulla. |
| Bryggman, Jaakko |
Venäjältä karannut isonvihan sotavanki (1721), joka tuli sepäksi Ouluun. |
| |
|
| C |
Sivun alkuun
|
| Candelin, Leonard |
(1822-) rikas kauppias 1800-luvulla. |
| Castren, Julius Adolf |
(1803-1868) Raahesta Ouluun muuttanut kauppias ja
Fredrikinpoika ruukinpatruuna, kivitalon omistaja |
| Cygnaeus, Uno |
(1810-1888) pappi, kansanopetuksen
uranuurtaja ja suomalaisen kansakoulun isä. |
| |
|
| D |
Sivun alkuun
|
| Dahlström, John Alexander |
ryhdikäs ylikonduktööri 1920-luvulla, kirjailija Juho Koskimaan ja kenraaliluutnantti Ali Koskimaan isä. |
| Degerman, Pehr |
pormestari, joka menetti virkansa heikkomielisyyden takia 1764. |
| Deutsch, Henric |
(1772-1838) Länsi-Pohjan piirin
piirilääkäri, tunnettu myös taloutta käsittelevistä kirjoistaan.
Soitti alttoviulua, ja muodosti talvella 1799-1800 yhdessä
Giuseppe Acerbin, eversti Skjöldebrandin ja säveltäjä Erik
Tulindbergin kanssa pitkään muistetun kvartetin, joka viihdytti
oululaisia. |
| |
|
| E |
Sivun alkuun
|
| Eerik XIV |
(1533-1577) Kustaa Vaasan vanhin
poika, Ruotsin kuningas 1560-1568. Lahjakas ja taiteellinen,
mutta taipuvainen mielisairauteen. Aloitti valtakunnan
laajentamispolitiikan valtaamalla Viron 1561. Vangitutti
veljensä Juhana-herttuan, joka vapauduttuaan 1568 syrjäytti
Eerikin valtaistuimelta ja vangitsi hänet yhdessä nuorimman
veljen, Kaarlen kanssa. Vaimo aateliton Kaarina Maununtytär.
Kuoli vankeudessa Turun linnassa, kun Juhana antoi kapinan
pelossa myrkyttää hänet. |
| Ervi, Aarne |
(1910-1977) arkkitehti,
standardisoinnin ja elementtirakentamisen kehittäjä.
Tunnetuimpia töitä mm. Oulujoen voimalaitos asuntoalueineen ja
Espoon Tapiolan keskustan asemakaava ja liikekeskus. |
| Essen, Reinhold Wilhelm von |
Pohjanmaan maaherra 1720-luvulla. Pyrki pitämään isonvihan jälkeen maakuntansa puolta jälleenrakennustyön järjestämisessä. Kuoli v. 1732. |
| |
|
| F |
Sivun alkuun
|
| Filippus Kaarlenpoika |
Korsholman linnanpäällikkö 1300-luvulla, liitti Oulun seudun Ruotsiin. Ensimmäinen Oulun seudun nimeltä tunnettu vaikuttaja. |
| Forbukset |
Oululainen suku 1600-luvulla. Esim.
Kasper Forbus oli kaupungin raatimiehenä 1633-1638 ja hänen
poikansa Henrik Forbus (k. 1681) toimi mm. pormestarina ja oli
aikanaan ”kaupungin suurin veronmaksaja ja huomattavin kauppias
kaupungissa”. |
| Forsberg, Anna |
(1885 - 1968) Oulun tuomiokapitulin pitkäaikainen kanslisti 1905 - 1960, museoaatteen ja kirkkotaiteen ystävä, jonka kirkkotekstiilejä on mm Oulun tuomiokirkossa |
| Franzénit |
Käkisalmesta Ouluun tullut suku,
jonka merkittävin ja tunnetuin jäsen oli kansallisrunoilija F.
M. Franzén. Suku oli pitkään kaupungin johtavia ja vauraimpia.
Franzénin talona tunnetun rakennuksen vanhimpien osien arvellaan
olevan peräisin 1600-luvun lopulta, jolloin paikalla oli Oulun
triviaalikoulu. |
| Franzén, F. J. |
(1819-1887) tervaporvari, kauppias, kaupunginvaltuutettu ja laivanvarustaja. |
| Franzén, Frans Mikael |
(1772-1847) Oululaissyntyinen runoilija, pappi, myöhemmin Härnösandin piispa; Franzenin puisto. |
| Frosterukset |
oululainen pappissuku 1700-luvulla; Teuvo Pakkala oli alkuperäiseltä nimeltään Frosterus |
| Frosterus, Simon Eerikinpoika |
Oulun pedagogion rehtori v:sta
1611, Oulun kirkkoherra v. 1620. Hankki talon, jossa
koulumestarit asuivat myöhemminkin. Pyysi pienen palkkansa
vuoksi apua kuningas Kustaa II Aadolfilta, ja v. 1613 lähtien
koulumestarin palkkaeduksi tuli 48 tynnyriä viljaa Pohjanmaan
verojyvistä. |
| Furuhjelm, Edvard |
(1845-1921)eversti, tarkka-ampujaryhmän koment., joka perusti Oulun Potkinklubin ja järjesti Suomen ensimmäiset potkukelkkakilpailut 1891. Läänin maaherra 1901-03 |
| |
|
| G |
Sivun alkuun
|
| Gallenius, Lars |
(1660-1750) taidemaalari, tehnyt Hailuodon puukirkon maalaukset 1690 sekä Raahen 1684 ja Sotkamon 1719 kirkkojen alttaritaulut, kuului Kukko-nimiseen oululaiseen porvarissukuun |
Gezelius, Johannes (vanh.)
 |
(1615-1690) piispa, piti piispantarkastuksia Oulussa 1660-80-luvuilla |
| Gorbatshov, Mihail |
(1931-) Neuvostoliiton viimeinen johtaja, kävi Oulussa 1989. |
| |
|
| H |
Sivun alkuun
|
| Haataja, Kyösti |
(1881-1956) syntynyt Oulussa.
Helsingin yliopiston talousoikeuden professori. Itsenäisyyden
alkuajan merkittävimpiä vaikuttajia: kansanedustaja,
Kokoomuksen puheenjohtaja, torpparivapautuksen
"pääarkkitehti", maanmittauslaitoksen pääjohtaja
ja maaoikeuden tutkimuksen kehittäjä. |
| Hast, Herman |
(-1749) piirivälskäri, kulkutautien spesialisti |
| Heikkilä, Aapo |
(1931-1993) "ortotopologi" eli varjotieteilijä, omaperäinen yliopistomies ilman tutkintoa, työskenteli aikanaan mm. opettajana ja psykiatrina, kehitti oman "tieteenalansa" |
| Heinonen, Laila |
"Oulun profeetta" 1960-luvulla. |
| Helaakoski, Antti Rietrikki |
(1858-1945) legendaarinen opettaja ja persoona, Aaro Hellaakosken isä |
| Hellaakoski, Aaro |
(1893-1952) runoilija, syntyi
Oulussa |
| Hieronymus |
"kellaripoika", joka nimitteli ihmisiä valehtelijoiksi ja sai siitä tuomion 1637. |
| Hollsten, Tuomas |
Oulun valtiopäiväedustaja, joka porvareilta mukaansa saaman lahjusrahaston tuella neuvotteli kaupungin tapulioikeuksista vuosien 1760-62 ja 1765-66 valtiopäivillä. |
| Holmsten, Elsa |
(1710-1735) virsirunoilija, herännyt 1700-luvulla |
| Hällberg, "Heleperi" |
kaupungin tunnetuin palovartija kirkontornissa 1860-luvulla; kaupunki jäi yöksi "Heleperin" haltuun. |
| Hälli, Matti |
(1913-1988) oululainen kirjailija. Tuotannossa Oulusta kertoo esim. vuosina 1957-67 ilmestynyt Oulu-trilogia. |
| |
|
| I |
Sivun alkuun
|
| Inkala, Oskari |
(1906-1980) Oulun lyseon lehtori 1930-70-luvulla, rehtori 1952-71. Kotiseutumies. |
| Iso Parkkinen |
"rantajätkä" eli proomujen lastinpurkaja 1800-luvun lopulla. |
| |
|
| J |
Sivun alkuun
|
| Jakku, Tuomas |
aitanomistaja, jonka aitasta lähti vuoden 1705 tulipalo, jossa tuhoutui 39 taloa ja Hahtiperän aitat. |
| Jenderjan, Klaus |
(1650-1704) raatimies, aikansa rikkain oululainen |
| Johannes Henrikinpoika Lithovius |
(-1634) Limingan kappalainen
vuodesta 1593, kunnes tuli Oulun ensimmäiseksi kirkkoherraksi
1610. Siirtyi Iin kirkkoherraksi 1620. Käytti myös nimiä
Corvinus ja Limingius. |
| Juhana III |
(1537-1592) Kustaa Vaasan poika,
Suomen herttua, ja 1568-1592 Ruotsin kuningas. Syrjäytti
vanhemman veljensä Eerik XIV:n valtaistuimelta. Otti
titteliensä joukkoon 1581 Suomen suuriruhtinaan arvon. Piti
puolalaissyntyisen vaimonsa, Katariina Jagellonican kanssa
Turun linnassa asuessaan loisteliasta hovia. |
| Julin, Johan |
(1752-1822) apteekkari ja luonnontutkija, rakensi Pohjoismaiden ensimmäisen kuumailmapallon ja lähetti sen ilmaan Oulun torilta 1784, tutki erityisesti Oulun terveyslähdettä |
| Julin, Johan Jacob von |
(1787-1853) Johan Julinin poika, apteekkari, laivanvarustaja ja teollisuusmies, vuorineuvos. Perusti Turkuun Suomen ensimmäisen säästöpankin 1822. Järjesti Turussa keräyksen Oulun hädänalaisille vuoden 1822 palon jälkeen. Aateloitiin 1849. |
| Julius Friedrich |
(1588-1635) Württembergin herttua, vieraili Oulussa 1616. |
| Jung, Bertel |
(1872-1946) arkkitehti. Modernin
kaupunkisuunnittelun uranuurtajia Suomessa. Laati mm. Helsingin
ensimmäisen yleiskaavan 1912 ja Oulussa Tuiran kaupunginosan
asemakaavan 1915. |
| Junnelius, Marie |
Ruotsalaisen tyttökoulun johtajatar 1859-85. |
| Jurvelius, Mikael Jaakonpoika |
Turun yliopiston ensimmäisiä
oppilaita, kotoisin Oulusta. Yliopiston konsistoorin notaari
1643-56, filosofian maisteri 1647. Apulaisopettaja filosofisessa
tiedekunnassa; pyrki professoriksi monta kertaa, mutta
syrjäytettiin. Oulun kirkkoherra v. 1657. Mainitaan
asiakirjoissa vielä 1666 ja 1667, mutta kuolinvuosi tuntematon. |
| Juvelius, V. O. |
pitkäpartainen vankilanjohtaja, "rosvopäällikkö" 1910- ja 1920-luvuilla, Oulun sotavankileirin johtaja vuonna 1918 |
| |
|
| K |
Sivun alkuun
|
| Kaarle Hannunpoika |
potilas, jossa 1681 todettiin "täydellisesti eräs laji spitaalia". |
| Kaarle IX |
Ruotsin kuningas, perusti Oulun 1605. |
| Kaarle XVI Kustaa |
(1946-) Ruotsin kuningas, vieraili yhdessä kuningatar Silvian ja kruununprinsessa Victorian kanssa Oulussa elokuussa 1996. |
| Kaitera, Pentti |
Oulun yliopiston perustaja, rehtori (1959-62). |
| Kajatsalo, Kaarlo V. |
(1909-1988) kapteeniluutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 189, Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitoksen voimistelun ja urheilun lehtori |
| Kalajoki, Atte |
(1914-2004) lehtimies, kulttuurihenkilö 1900-luvulla |
| Kallinen, Yrjö |
(1886-1976) Rauhaa ja aseistariisuntaa kannattanut puolustusministeri, Oulun työväenneuvoston johtomiehiä, rauhanneuvottelija 1918, loistava puhuja. |
| Kallio, Kerttu |
(1907-1995) Kyösti Kallion tytär, kävi Oulussa yhteiskoulua 1920-luvulla yhdessä veljiensä Kalervon (kuvanveistäjä) ja Veikon (Kallion tilan isäntä) kanssa, myöhemmin mm. opetusministeri, nimi avioliitossa Saalasti |
| Kallio, Kyösti |
(1873-1940) Presidentti, ensimmäisen tasavallan keskeisin talonpoikaispoliitikko, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla |
| Kamenev, Lev |
Oulun lääninvankilan kuuluisin vanki vallankumouksen aikana; luovutettiin takaisin venäläisille 1918. |
| Kananen, Brita |
(1910-1990) toimi jatkosodan aikana Mikkelissä päämajassa sihteerinä, kenraali A.F.Airon ystävätär? Myöhemmin Ouluun sotasairaala 32:n saksalaisella osastolla |
| Karhi, Otto |
(1876-1966) kunnallispoliitikko (sd./maalaisliitto) ja osuustoimintamies, kansanedustaja, sai jo eläessään nimeään kantavan puiston. |
| Kemppainen, Jaakko |
(1869-1931) suutari, Oulun varhaisia työväenliikkeen edustajia, itsenäisyysmies, jääkärivärväri |
| Kemppainen, Jaakko |
(1904-1988) "Kemppa-Jakke", varatuomari, kaupunginvouti, pankinjohtaja, kansanedustaja (kok.) 1940-50-luvuilla. Suomalaisen klubin perusjäsen. |
| Kianto (Calamnius), Ilmari |
(1874-1970) kirjailija, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla |
| Kivekäs, Konrad Fredrik |
(1847-1918) lehtimies, Kaiku-lehden ensimmäinen päätoimittaja, perustaja ja omistaja 1800-luvun lopulla, suomalaisuusmies |
| Kivijärvi, Erkki |
(1882-1942) kirjailija, lehtimies ja teatterinjohtaja 1920-30-luvuilla; Tervaporvarit. |
| Kivilinna, Osmo K. |
(1910-1943) kapteeniluutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 105, kävi koulunsa Oulussa |
| Klaara Juhontytär |
tuomittiin käräjillä 1687 noituudesta, koska oli kuljettanut Anna Muikun pyörteellä hornaan. |
| Knuutti Juhonpoika |
Piika Valpuri Pietarintyttären isäntä. Piian viinamäskin teosta alkoi Oulun palo 1705. |
| Koivisto, Aukusti |
(1886-1962) taidemaalari |
| Koivisto, Pentti |
(1917-1961) taidemaalari, Aukusti Koiviston poika, suurikokoisia töitä useissa Oulun julkisissa rakennuksissa |
| Kokko, Väinö |
(1880-1934) opettaja, sanomalehti-, liike- ja itsenäisyysmies, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, Jääkäriliikkeen syntysanojen lausuja |
| Kolehmainen, Hannes |
(1889-1966) Suomen yleisurheilun
maailmankartalle juossut Lentävä suomalainen. Osallistui kesällä
1911 Oulun Pyrinnön järjestämiin ensimmäisiin, koko maan
käsittäneisiin kansallisiin kilpailuihin. |
| Koli, Paavo K. |
(1921-1969) luutnantti, Mannerheim-ristin ritari n:o 81, syntynyt Oulussa, Tampereen yliopiston rehtori |
| Korkeakivi (Högsten), Kalle |
(1885-1944) Kalevan toimitusjohtaja 1907-44, kaupunginvaltuutettu 1926-44. |
Koskenniemi, Veikko Antero
 |
(1885-1962) runoilija; "Sinun kaduillas koulutie..." |
| Kramsu, Kaarlo |
(1855-1895) synkähkö runoilija 1880-luvulla. "Ken vaivojansa vaikertaa / on vaivojensa vanki..." |
| Krull, Joakim |
kestikievarin pitäjä, kultaseppä, toimi Oulussa 1628-1669. |
| Kröger, Daniel |
1650-luvun pormestari, jota vastaan porvaristo osoitti mieltään. |
| Kurvinen, Naima |
(1876-1933) Lääninsairaalan ylihoitajatar 1900-luvun alussa |
| Kustaa Vaasa |
(1496-1560) Ruotsin valtionhoitaja
1521-1523, kuningas 1523-1560. Irrotti Ruotsin tanskalaisten
hallinnasta ja valittiin kuninkaaksi. Hänen aikanaan
kuninkuudesta tuli valtakunnassa perinnöllinen ja
luterilaisuudesta valtionuskonto. Talous- ja
hallintojärjestelmien uudistuksilla luotiin uudenaikainen
Ruotsin valtakunta. Kolme pojista nousi myöhemmin
valtaistuimelle: Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX. |
| Kvikant, Carl-Birger |
(1912-1944) kapteeni, Mannerheim-ristin ritari n:o 132, Oulun ruotsinkielisen koulun äidinkielen ja historian opettaja |
| |
|
| L |
Sivun alkuun
|
| Lagergrantz (Lapinkangas), Jakob |
(1824-1859) satulamaakarin kisälli, huijari, kierteli maata ja kuoli Oulussa onnettomissa oloissa. |
Laestadius, Lars Leevi
 |
(1800-1861) ruotsalainen
kirkonmies, herännäisjohtaja. Koki 1840-luvun alussa
uskonnollisen murroksen ja ryhtyi ankaraksi
parannussaarnaajaksi. Taisteli erityisesti juoppoutta vastaan.
Lestadiolainen oppi levisi nopeasti Pohjois-Ruotsissa ja
–Suomessa. Laestadius oli myös tunnettu kasvitieteilijä, ja
Edinburghin kasvitieteellisen seuran ja Ruotsin tiedeseuran
jäsen. Kehitti myös saamen kirjakieltä. |
| Laine, Eine |
(1892-1970) näyttelijä; mm. Oulun Työväen Näyttämöllä 1910-20-luvulla |
| Lammassaaren Ville |
Ison Parkkisen kaveri ja virkaveli, |
| Langh, Jakob |
(-1697) Ruotsista Ouluun tullut,
unkarilaissyntyinen. Oulun kirkon ensimmäinen urkuri, toimessa
monen vuosikymmenen ajan. Toimi raatimiehenä, kunnes valittiin
tullinhoitajaksi 1684, hoiti myös pormestarin tointa ajoittain
1670- ja –80-luvuilla. |
| Lantto, Iivari |
(1862-1938) opettaja, kansanedustaja (maalaisliitto), talonomistaja 1920-luvulla. |
| Lavonius, Ebba |
(1850-1927) Solms-Braunfelsin prinsessa, syntynyt Oulussa |
| Leino, Eino |
(1878-1926) oik. nimeltään Armas Einar (Eino) Leopold Lönnbohm, runoilija, lehtimies, Oulun lyseon oppilas 1890-luvulla. |
| Leinonen, Anna |
Oulun lyseon lehtori 1930-luvulla, myöhemmin tyttölyseon rehtori: "Oulujoessa on hitusia, jotka kerääntyvät alajuoksulla varsinkin poikien päähän ja tekevät niistä niin viisaita." |
| Leinonen, Armas |
(1900-1985) kansanedustaja (1952-65 Kansanpuolue, -65-69 Lib. kansanpuolue) kansalaiskoulun opettaja, opetusneuvos |
| Liljeqvist, Ina |
(1849 - 1950) tunnettu oululainen valokuvaaja |
| Lilius, Nanny |
Oulun yhteislyseon johtajatar 1920-30-luvulla |
| Lipponen, Henrik Gustaf |
(1879-1975) Oulun viimeinen
vaunumaakari eli ajokalujen tekijä. Oli isällään opissa ja
kehittyi erinomaiseksi ammattinsa taitajaksi, kunnes
moottoriajoneuvot yleistyttyään tekivät työn kannattamattomaksi.
Sen jälkeen oli mm. suksi- ja puuseppänä. Teki harrastuksenaan
kanteleita, ja siirsi muutenkin kotiseutunsa kansanperinnettä
jälkipolville mm. kertoen vanhoja Oulu-tarinoita nauhalle
Helsingin yliopiston Suomen kielen laitoksen kokoelmiin. |
| Lipponen, Kustaa |
(1879-1975) vaunumaakari, Oulun seudun murteen tallentaja ja kanteleen rakentaja |
| Lithovius, Zacharias |
(-1743) oululaisen porvarin poika,
Oulu kirkkoherra n. vuodesta 1721 lähtien, itsekin pakolaisena
sodan aikana. Tuli ison vihan aikana tunnetuksi kirjallisista
tuotoksistaan. Arvostettu ja maltillinen, suhtautui mm.
pietisteihin varsin lempeästi. |
| Loikka-Taava |
kaupungin viimeinen kerjäläinen |
| Lukkaroinen, Taavetti |
(1884-1916) keminmaalainen työmies, jääkärivärväri, hirtettiin Kontinkankaalla |
| Lundahl, Amelie |
(1850-1914) taiteilijatar |
| Luukkonen, Fanni |
(1882-1947) Lotta Svärd -järjestön johtaja, s. Oulussa |
Lönnrot, Elias
 |
(1802-1884) kansanrunouden kerääjä ja Kalevalan kokoaja, perusti Oulun ensimmäisen kirjallistaiteellisen aikakauslehden Mehiläisen 1830-luvulla, jolloin myös asui Oulussa, vaimo oululainen Maria Piponius |
| |
|
| M |
Sivun alkuun
|
| Madetoja, Leevi |
(1887-1947) säveltäjä, oululaisen merimiehen ja kauppa-apulaisen poika
Katso myös kaupunginkirjaston Musiikin ja
säveltäjien Oulu -sivusto:
http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/taidemusa
/leevi_madetoja/leevi_madetoja.htm
|
| Mankinen, Mimmi |
(1896-1975) Oulun ensimmäinen kouluterveydenhoitaja (1927-59) |
| Matti Esko (Eskonniemi) |
(1947-) Opiskeli Oulun
musiikkiopistossa klarinetin soittoa, mutta aloitti
tanssimuusikon uransa 1963 saksofonistina, ensimmäinen levytys
laulajana 1969. Tunnetuimmat levytykset Lämmin, hellä ja
pehmoinen sekä Rekkamies.
Katso myös:
http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/
viihde/viihde.htm#Levylaulajia |
| Maunu
Eerikinpoika |
(1316-1373) Ruotsin (1319-1363) ja
Norjan (1319-1343) kuningas. Teki laajoja
hallinnollis-oikeudellisia uudistuksia ja sääti pitkään
Ruotsin valtakunnassa voimassa olleet maan- ja kaupunkilait
1350-luvulla. Ensimmäinen Suomessa käynyt Ruotsin
hallitsija, Suomi ei tosin vielä ollut osa Ruotsia. Avasi
1334 asetuksellaan Pähkinäsaaren rauhan takaiset erämaat
uudisasutukselle. Kuka tahansa sai hallintaoikeuden
raivaamaansa maa-alueeseen ja lisäksi neljän vuoden
verovapauden tilalleen. |
| Messenius, Johannes |
(1571-1636) Ruotsalainen historiantutkija, entinen jesuiitta, oli vaimonsa Lucian kanssa vankina Kajaanin linnassa; siirrettiin Ouluun, kuoli vuotta myöhemmin. Lahjoitti Oulun kirkkoon muotokuvansa ja kirjastonsa. |
| Meurmann, Otto |
(1890-1994) arkkitehti, suomalaisen
asemakaavasuunnittelun uranuurtaja, Teknillisen korkeakoulun
ensimmäinen asemakaavaopin professori 1940-59. Osallistui mm.
Kouvolan ja Helsingin Käpylän asemaakaavojen sekä Oulun ja
Kajaanin yleiskaavojen laatimiseen. |
| Mollin, Jonas |
pormestari, joka joutui eroamaan ja sai sakkoja huonosta taloudenhoidosta 1760. Syytti toista pormestaria, Degermania kanaljaksi 1763. Edusti Oulua valtiopäivillä. |
| Muikku, Anna |
syytti 1687 Klaara Juhontytärtä noituudesta ja itsensä kuljettamista pyörteellä hornaan |
Myhrberg,
August Maximilian
 |
(1797-1867) s. Raahessa, perhe
muutti myöhemmin Ouluun. Äiti oli raahelainen Kristina Sovelius,
isänsä Anders Gustaf ruotsalainen. Ylioppilaaksi päästyään
aloitti opinnot Turun yliopistossa, mutta ryhtyi isänsä kuoltua
sotilaaksi. Osallistui mm. Espanjan sisällissotaan, Kreikan
vapaussotaan ja Puolan kapinaan. Eli suurimman osan elämästään
Suomen rajojen ulkopuolella, kuoli Tukholmassa. |
| Mäkelin, Ellen |
(187?-1935) s. Vuorenmaa, Yrjö Mäkelinin vaimo, myös työväenliikkeen aktiivi |
| Mäkelin, Yrjö |
(1875-1923) suutari, kansanedustaja (sd.), työväen aatteen ideologi, toimittaja, 1900-1920-luvuilla; Mäkelininkatu. |
| Mörö, Arvo |
(1914-1980) Mannerheim-ristin ritari n:o 87, Oulun Sotaveteraaniyhdistyksen perustajia, bussiyhtiön perustaja |
| |
|
| N |
Sivun alkuun
|
| Nevanlinna, Väinö |
(1890-1956) lääninsairaalan ylilääkäri 1928-56. |
| Niskat |
Merkittävä porvarissuku 1600-1800-luvulla, harjoittivat kauppaa, laivanvarustusta ja sahateollisuutta |
Niskanen, Asta
Niskanen, Lyyli
Pesonen, Salli |
Tatu Vaaskiven tätejä; kirjailija asui heidän luonaan
Puistolassa viimeiset vuotensa |
| Nylanderit |
Yksi Oulun kaupungin
vaikutusvaltaisimmista suvuista 1700-luvun jälkipuoliskolta
1800-luvulle saakka. Laaja suku oli avioliittojen kautta
sidoksissa muihin kaupungin sukuihin. Toimivat mm. kauppiaina ja
laivanvarustajina, ja harjoittivat teollisuutta. |
| Nylander, Daniel Matinpoika |
(1758-1813) "Kivi-Taneli", kivitalon omistaja (ent. Suomen pankin talo, nyk. kaupungin elinkeinovirasto), laivanvarustaja. Sara Wacklinin mukaan hän "aina kulki työväkensä etunenässä ja otti osaa älykkäästi ja vireästi sen raskaimpiin töihin." |
| Nylander (Niska), Jakob |
(1744- ) kaupungin notaari
1777–1793, raatimies ja varapormestari, myöhemmin kauppias. |
| Nylander, Johan |
(1742-1810) porvari, hovineuvos, edisti teollisuutta, merenkulkua, ulkomaankauppaa ja maataloutta.
Perusti Olhavan
lasitehtaan 1782. |
| |
|
| P |
Sivun alkuun
|
| Pakkala (Frosterus), Teuvo |
(1862-1925) Kakaravaaran kirjailija, kasvattaja, lehtimies. |
| Pakkala, Samuli |
(1891-1959) edellisen poika, kulttuuripersoona ja kirjastomies. |
| Pape, Ernst |
ruotsalaissyntyinen värjäri, jonka verstaasta Kallisenvirran rannalta lähti leviämään suurtulipalo v. 1822 |
| Paulaharju, Samuli |
(1875-1944) kansatieteilijä, kirjailija ja kuuromykkien koulun veistonopettaja 1900-luvun alussa. Laaja julkaisutoiminta. Professori 1943. |
| Paulaharju (s. Simelius), Jenny |
(1878-1964) Samuli Paulaharjun tarmokas vaimo, opettaja, osallistui aktiivisesti miehensä työhön. Pohjois-Pohjanmaan museon hoitaja ja kokoelmien kehittäjä. |
| Pekuri, J. H. |
(1858-1943) kultaseppä ja kunnallispoliitikko, Pekurinkulma. |
| "Pikkuhieroja" |
kulki 1920-luvulla pieni laukku kädessä talosta taloon hieromassa rouvat onnellisiksi. |
| Piper, Gustaf Abraham |
Aloitekykyinen ja kiivas Pohjanmaan maaherra 1746-1761. |
| Piponius, Maria |
(1823-1868) Elias Lönnrotin oululaissyntyinen vaimo, värjärimestarin tytär |
| Pärmi, Nikolai "Nikke" |
(1887-1957) Pohjanmaan jääkäripataljoonan jääkärikapteeni (myöh. everstiluutnantti); "Duoda, duoda, oottako pojat katselleet kualemaa silmästä silmään?" |
| Pääkkönen, Pentti |
(1910-1982) teki yli 40 vuotta kestäneen uran näyttelijänä Oulussa. Pro Finlandia mitali 1967, teatterineuvos 1978. |
| |
|
| R |
Sivun alkuun
|
| Raappana, Erkki |
(1893-1962) eversti, Mannerheim-ristin ritari n:o 3, jääkäri, Juho Raappanan poika |
| Raappana, Juho |
(1869-1923) Kalevan ja Nyyrikin perustaja, opettaja, lakimies. |
| Ringvall, Nikke (Nils) |
lehtimies, Oulun Ilmoituslehden päätoimittaja 1800-luvun lopulla. |
| Rintala, Paavo |
(1930-1990) Oulussa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut kirjailija, Pojat -kirja |
| Rosendal, Mauno |
(1848-1917) Oulun suomalaisen lyseon rehtori, herännäisjohtaja, perustuslaillinen itsenäisyysmies 1800-1900-lukujen vaihteessa. |
| Rosvo-Perttunen |
eli Ahastuinanen"mahoton mainio ryöwari Pohojanmaalta" 1800-luvun lopulla.
|
| Runeberg, Johan Ludvig |
(1804-1877) Suomen
kansallisrunoilija. Asui poikana runsaan vuoden Oulussa setänsä
luona ja kävi Oulun triviaalikoulua. |
| |
|
| S |
Sivun alkuun
|
| Saarela, Yrjö |
painija ja maatalon isäntä. Voitti
1908 Lontoon olympialaisissa painin raskaassa sarjassa hopeaa ja
1912 Tukholmassa kultaa. Ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa
oululainen olympiavoittaja. |
| Sigrid Antintytär |
leski, jolta venäläiset polttivat talon 1590 vanhan vihan aikana; sai korvaukseksi kuninkaalta kuusi tynnyriä viljaa. |
| Siilasvuo, Ensio |
(1922-2003) kenraali, Hjalmar Siilasvuon poika, kävi koulua ja työskenteli armeijan palveluksessa Oulussa |
| Siilasvuo, Hjalmar F. |
(1892-1947) jääkärikenraaliluutnantti, sotilasläänin komentaja 1934-41. Mannerheim-ristin ritari n:o 183 |
| Silfvan, Maria |
(1802-1865) ensimmäinen suomalaissyntyinen näyttelijätär ja diiva, Carl Wilhelm Westerlundin vaimo |
Siljo, Juhani
 |
(1888-1918) runoilija, kirjailija, kriitikko, Oulun lyseon oppilas 1900-luvun alussa. |
| Similä, Johan K. |
(1906-2002) korpraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 78, syntynyt Temmeksellä, muutti Ouluun sodan jälkeen |
| Sippola, Hanna |
Golgatan Mantana tunnettu naispoliisi |
Skjöldebrand, A.F.
 |
(1754-1834) ruotsalainen eversti,
myöhemmin kenraali ja kreivi, Giuseppe Acerbin matkakumppani
tämän Pohjois-Suomen matkalla 1799-1800. Taitava viulisti,
tullut tunnetuksi myös useista matkalla tekemistään
maisemapiirroksista. |
| Snellman, Albert Oskar |
(1844-1894) kauppaneuvos, valtiopäivämies, kaupunginvaltuutettu ja valtuuston puheenjohtaja, teollisuusjohtaja, Oulun radan tarmokas puuhamies, Albertinkatu nimikkokatu |
| Snellman, Anna |
sai 1761 kaupungilta 200 kuparitaalarin apurahan opiskellakseen kätilöopistossa Tukholmassa. |
| Snellman, Henrik Wilhelm |
(1848-1902) J.W. G:sson Snellmanin poika, Laiva Toivon nuori ja kiivas kapteeni 1871-79, sahatoimen harjoittaja, rautakauppias |
| Snellman, Henrik Wilhelm |
(1841-1934) edellisen serkku, kutsuttiin H.W.
Isakinpoika vanhemmaksi ja 'Hamina-Villeksi', Toivon kapteeni 1879-88, Oulun satamakapteeni |
| Snellman, Johan |
oululainen oppinut, jonka väitöskirja De Urbe Uloa ilmestyi 1737. |
| Snellman, Johan Vilhelm |
(1806-1881) vietti Oulussa poikavuotensa, valtiomies, senaattori, kansallisfilosofi |
| Snellman, Johan Wilhelm G:sson |
(1809-1881) laivanvarustaja, kauppias, sahaliikkeen harjoittaja, valtiopäivämies, kauppaneuvos, fragatti Toivon ja Hietasaaressa sijaitsevan Hannalan huvilan rakennuttaja |
| Snellman, Karl August |
(1849-1920) kauppaneuvos, Kemi-yhtiön tj., valtiopäivämies, hyväntekijä. Lahjoitti kuolinvuoteella puolet 10 miljoonan markan omaisuudestaan Oulun ja Pohjois-Suomen köyhille lapsille. |
| Soveliukset |
Raahelainen suurporvarisuku, jolla
oli perinteiset siteet oululaisiin kauppiassukuihin liike- ja
sukulaisuussuhteiden kautta. Harjoittivat mm. sahatoimintaa myös
Oulussa. Kreikan vapaustaistelijana tunnetuksi tullut, Raahessa
syntynyt ja Oulussa poikavuotensa elänyt
August Maximilian Myhrberg (1797-1867) kuului sukuun
äitinsä kautta. |
| Spårman, Martti |
Oulun katukuvaan 1900- kuulunut kampojen ja pikkutavaroiden kaupustelija, jonka sanomiset ja sutkautukset jäivät elämään. |
| Stenbäck, Selma |
(1869-1951) Oulun diakonissakodin ensimmäinen johtajatar |
| Ståhlberg, K. J. |
(1865-1952) Suomen ensimmäinen presidentti, Oulun lyseon oppilas 1870-l. |
| Svinhufvud, P.E. |
(1861-1944) laki- ja valtiomies,
Suomen presidentti 1931-37, karkotettuna Siperiassa 1914-17. |
| |
|
| T |
Sivun alkuun
|
| Tiesmaa, Erkki |
(1907-1969) legendaarisen sota-ajan viisun, Eldanka-järven jää, oululaissyntyinen sanoittaja, sodissa valistusupseerina ja rintamalaulajana, sodan jälkeen rehtorina Pellon yhteiskoulussa |
Topelius, Sakari
 |
(1818-1898) kirjailija, koko Suomen satusetä, kävi koulua Oulussa |
| Toppelius, Greta ja Lisette |
Sakari Topeliuksen tädit, pitivät lainakirjastoa Torikadulla 1800-l:n alussa |
| Toppelius, Gustaf |
(1786-1864) Mikael Toppeliuksen poika, kaupunginlääkäri, professori |
| Toppelius, Kristoffer |
Ensimmäisenä Toppelius nimeä
käyttäneen Mikael Mikaelinpoika Toppeliuksen poika. Oli 1714
äitinsä ja sisarustensa kanssa paennut venäläisiä Muhokselle
metsätorppaan, kun kasakat ryöstivät hänet mukaansa. Päätyi
Venäjällä erään inkerinmaalaisen ylimyksen taloon, jossa häntä
kohdeltiin hyvin. Karkasi kuitenkin koti-ikävän vaivaamana, ja
päätyi Etelä-Suomen kautta Tukholmaan. Tapasi siellä sattumalta
äitinsä, joka oli monien muiden pakolaisten tavoin kulkeutunut
pääkaupunkiin. Sakari Topeliuksen isoisän isä, jonka vaiheisiin perustuu satu "Koivu ja tähti". |
| Toppelius, Mikael |
(1734-1821) taidemaalari, tunnettu kirkkomaalari, töitä säilynyt mm. Kempeleen, Paltaniemen, Kiimingin ja Haukiputaan kirkoissa |
| Toripolliisi |
Veistos v. 1987. Toripolliisi on Oulun tunnetuin patsas. Kajaanilaisen Kaarlo Mikkosen veistämä patsas on kunnianosoitus Oulun torilla vuosina 1934-79 toimineille kolmelle toripoliisille. Heidän tehtävä oli valvoa kuria ja järjestystä omaleimaiseen tapaansa. Eräs kolmesta polliisista oli Jaakko Mikkola. Hän oli torilla olevan patsaan mallinen ja tunnettu lausahduksestaan "herra on hyvä ja hajjaantuu". |
Tulindberg, Erik
 |
(1761-1814) säveltäjä ja muusikko 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.
Lisätietoa kirjaston sivuilta:
http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/taidemusa/
tulindberg/tulindbe.htm |
| Tuominen, Annette |
Voitti vuonna 1966 nuortenlehden
järjestämän kilpailun "Ann Christine -tyyppisen laulajattaren
löytymiseksi" ja sai palkinnoksi neljän vuoden levytyssopimuksen.
Ensisingle Troikka/Alaska. Levytti useita Veikko Juntusen
sävellyksiä ja keikkaili miehensä Juhani Sorosen yhtyeen
solistina. Katso myös:
http://www.ouka.fi/kirjasto/
musaoulu/viihde/viihde.htm#Levylaulajia |
| Tuominen, Jarmo (Jamppa) |
(1949-1998) Hyvin nuorena Pertti
Haipolan nuorisoyhtyeessä uransa aloittanut oululainen muusikko.
1977 ensimmäinen LP-levy nimeltä Jamppa Tuominen, jonka jälkeen
tanssikeikat nostivat hänet koko maan tietoisuuteen. Aamu toi
-kappale nousi radiohitiksi, ja levystä tuli Suomen
menestyksekkäin debyytti-LP. Seuraava LP Jos ystävään luottaa
voit ylsi lähes samoihin lukemiin. Julkaisi urallaan kaikkiaan
16 albumia.
Katso myös:
http://www.ouka.fi/kirjasto/
musaoulu/viihde/viihde.htm#Levylaulajia |
| Turakka, Arvi |
omalaatuinen, pieni, pyöreä ja likinäköinen "professori", Oulun historian tuntija 1920-luvulla, muistaja, jonka "tiedettiin osaavan ulkoa Oulun arkiston". |
| |
|
| V |
Sivun alkuun
|
| Vaaskivi, Tatu |
(1912-1942), kirjailija |
| Vaikko, Anders |
juoppo syyttäjä, joka pantiin arestiin 1673, koska oli esiintynyt päissään oikeudessa |
| Valpuri Pietarintytär |
Knuutti Juhonpojan piika, jonka viinamäskin teosta alkoi Oulun palo 1705. |
| Venell, Angelika |
Oulun suomalaisen tyttökoulun johtajatar 1882-1922. Hänen aikanaan koulusta valmistuivat ensimmäiset naisylioppilaat 1895. |
| Viikla (Viklund), Verner |
(1895-1941) oululaissyntyinen eversti, jääkäri, Mannerheim-ristin ritari n:o 45 |
| Vilkuna, Kyösti |
(1879-1922) Nivalassa syntynyt
kirjailija, toimittaja, poliitikko, jääkärivärväri ja
isänmaallisuusmies. Kävi Oulun lyseota 1800-1900-luvun
vaihteessa. |
| Vuorivirta, Wilhelmiina |
(1869-1946) merikapteenin leski, piti ompelimoa Puistolan talossa |
| Värttö, Erik |
talonpoika Oulunsuussa 1600-luvulla. |
| |
|
| W |
Sivun alkuun
|
| Wacklinit |
1700-luvun alussa saapui Ouluun
Pielavedeltä Mikael Wacklin, josta tuli 1717 Oulun postimestari.
Hänestä polveutuu Oulun Wacklinien lahjakas ja monipuolinen
suku, johon kuuluivat myös mm. kirkkoherra Samuel Wacklin,
taidemaalari Isak Wacklin ja kirjailija Sara Wacklin. |
| Wacklin, Isak |
(1720-1758) taidemaalari, suomalaisen rokokootaiteen yksinäinen edustaja, tunnetuin naismuotokuva nykyisin Ateneumissa oleva Miss Heckfordin kuva. |
| Wacklin, Sara |
(1790-1846) kirjailija, tyttökoulun perustaja. |
| Wacklin, Zacharias |
(1703-1773) Oulun raatimies ja valtiopäivämies, kauppias, laivanvarustaja, kalankasvattaja. |
| Wallin, A.W. |
(1847-1925) kirkkoherra, ensimmäinen tuomiorovasti, Oulun diakonissakodin johtaja 1897-1903
|
| Wegelius, Johan |
(1693-1764) Oulun kirkkoherra 1757-64, pietisti, julkaisi postillan Pyhä Evankeliumillinen Valkeus ja laati lääkärikirjan käsikirjoituksen |
| Wegelius, Uuno |
(1867-1925) lääninrovasti, aktiivinen valokuvauksen harrastaja |
| Wenell, Angelica |
(1857- ) Oulun suomalaisen
tyttökoulun arvostettu ja pidetty johtajatar 39 vuoden ajan,
1883-1922. Teki oppilaisiinsa vaikutuksen rauhallisella ja
hillityllä olemuksellaan. Tunsi perheensä kautta Paavo
Ruotsalaisen, ja oli itsekin herännäinen. |
| Werwing, (Karl) Saladin |
(1840-1885) Oulun 4. Tarkk'ampujapataljoonan komentaja, eversti, innokas puutarhojen perustaja |
| Westerlund, Carl Wilhelm |
(1809-1879) kaupunginkellarin pitäjä, teatterimies, ns. Westerlundin salongin rakennuttaja ja Maria Sifvanin puoliso |
| Wilkuna, Kyösti |
(1879-1922) lehtimies ja kirjailija 1900-luvun alussa. |
|
|
| Å |
Sivun alkuun
|
| Åström, Hemming |
(1844-1895) kauppaneuvos, Åströmin nahkatehtaan perustaja |
| Åström, Karl Robert |
(1839-1897), kauppaneuvos, Åströmin nahkatehtaan perustaja |
| Åström-Frankenhäuser, Hanna |
(1879-1947) Oulun ensimmäisen lastentarhan perustaja, Hemming Åströmin tytär |
|
Sivun alkuun
|
| Suomen hallitsijat Ruotsinvallan ajalla |
| 1599-1611 |
Kaarle IX (4.10.1550-30.10.1611) |
| 1611-1632 |
Kustaa II Aadolf (9.12.1594-6.11.1632 ) |
| 1632-1654 |
Kristiina (8.12.1626-9.4.1689) |
| 1654-1660 |
Kaarle X Kustaa (8.3.1622-13.2.1660) |
| 1660-1697 |
Kaarle XI (24.11.1655-5.4.1697) |
| 1697-1718 |
Kaarle XII (17.6.1682-30.11.1718) |
| 1719-1720 |
Ulrika Eleonora (23.1.1688-24.11.1741) |
| 1720-1751 |
Fredrik I (28.4.1676-25.3.1751) |
| 1751-1771 |
Aadolf Fredrik(14.5.1710-12.2.1771) |
| 1771-1792 |
Kustaa III (24.1.1746-29.3.1792) |
| 1792-1809 |
Kustaa IV Aadolf (1.11.1778-7.2.1837) |
| 1809-1818 |
Kaarle XIII (7.10.1748-5.12.1818) |
|
Sivun alkuun
|
| Suomen hallitsijat autonomian ajalla |
| 1809-1825 |
Aleksanteri I (23.12.1777-19.11.1825) |
| 1825-1855 |
Nikolai I (6.7.1796-18.2.1855) |
| 1855-1881 |
Aleksanteri II (29.4.1818-1.3.1881) |
| 1881-1894 |
Aleksanteri III (10.3.1845-1.11.1894) |
| 1894-1917 |
Nikolai II (18.5.1868-17.7.1918) |
|
Sivun alkuun
|
| Oulun kaupunginjohtajat |
| 1931-1938 |
Karjalainen, Heikki (1883-1938) |
| 1938-1961 |
Leino, Eino J. (1896-1968) |
| 1961-1974 |
Heino, Arvo (1911-) |
| 1974-1990 |
Paananen, Ilmo (1927-) |
| 1990-1999 |
Parjanne, Risto (1946-) |
| 1999- |
Nenonen, Kari (1953-) |
|
Sivun alkuun
|
| Oulun piispat |
| 1851-1884 |
Frosterus, Robert Valentin (1795-1884) |
| 1885-1897 |
Johansson, Gustaf (1844-1930) |
| 1897-1899 |
Colliander, Otto Immanuel (1848-1924) |
| 1900-1936 |
Koskimies, Juho Rudolf (1859-1936) |
| 1936-1943 |
Mannermaa, Juho Arbraham (1871-1943) |
| 1943 |
Vallinmaa, Yrjö Aukusti (1892-1943) |
| 1943-1954 |
Malmivaara, Väinö Rafael (1879-1958) |
| 1954-1963 |
Heliövaara, Olavi Konstantin (1891-1980) |
| 1963-1965 |
Tapaninen, Leonard Pietari (1893-1982) |
| 1965-1979 |
Leinonen, Kaarlo Johannes (1916-1986) |
| 1979-2000 |
Rimpiläinen, Väinö Olavi (1937-) |
| 2000- |
Salmi, Samuel (1951-) |
Lisää Oulun piispoista Oulun tuomiokapitulin
sivuilla:
http://www.evl.fi/tkli/oulu/
|
|
Sivun alkuun
|
| Oulun läänin maaherrat 1775-> |
| 1775-1782 |
Jägerhorn, Carl Magnus (1730-1782) |
| 1782-1785 |
Tandefelt, Adolf (1747-1822) |
| 1785-1800 |
Carpelan, Johan Fredrik (1745-1808) |
| 1800-1802 |
af Forselles, Samuel (1757-1814) |
| 1802-1804 |
Edelsvärd, Adolf (1762-1804) |
| 1805-1808 |
Lange, Jakob Daniel (1758-1808) |
| 1809-1820 |
Ehrenstolpe, Carl Henrik (1754-1825) |
| 1820-1826 |
von Born Samuel Fredrik (1782-1850) |
| 1826-1834 |
Stjernschantz, Johan Abraham (1787-1864) |
| 1834-1849 |
Lagerborg, Robert Wilhelm (1796-1849) |
| 1849-1862 |
Lavonius, Alexander (1802-1875) |
| 1862-1873 |
von Alfthan, George (1828-1896) |
| 1873-1879 |
Nyberg, Otto (1825-1879) |
| 1879-1883 |
Jägerhorn, Carl Johan (1819-1890) |
| 1883-1884 |
Tamelander, Carl Adolf (1832-1884) |
| 1884-1886 |
Masalin, Johan Gabriel (1823-1886) |
| 1886-1889 |
Gripenberg, Johan Axel (1833-1918) |
| 1889-1897 |
Malmgrén, Anders Johan (1834-1897) |
| 1897-1901 |
Fellman, Gustaf Esaias (1840-1916) |
| 1901-1903 |
Furuhjelm, Edvard (1845-1921) |
| 1903-1905 |
Savander, Otto (1864-1917) |
| 1905-1911 |
Gadolin, Guido (1851-1932) |
| 1911-1915 |
Langinkoski, Hjalmar (1856-1921) |
| 1915-1917 |
af Enehjelm, Axel Fabian (1861-1922) |
| 1917-1925 |
von Nandelstadh, Matts (1862-1931) |
| 1925-1948 |
Pehkonen, Eero Yrjö (1882-1949) |
| 1949-1967 |
Määttä, Kaarle Nikolai (1900-1985) |
| 1967-1973 |
Ryhtä, Niilo Mikael (1906-1995) |
| 1973-1986 |
Haukipuro, Erkki Antero (1921-2001) |
| 1986-1991 |
Pekkala, Ahti Antti Johannes (1924-) |
| 1991- |
Siuruainen, Eino Olavi (1943-) |
|
Sivun alkuun
|
|
