Sanasto

Aikamatka Oulu

Sanasto

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A
autonomian aika	ajanjakso Suomen historiassa v. 1809-1917. Suomi oli osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa, mutta maalla oli sisäinen itsehallinto.

B
brigatiini	Kaksimastoinen purjelaivatyyppi
bolševikki	Leninin johtaman Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen enemmistöfaktion jäsen. Vähemmistö tunnettiin nimellä menševikit. Sanat tulevat venäjän enemmistöä ja vähemmistöä tarkoittavista sanoista. Bolševikit kaappasivat vallan Venäjällä lokakuun vallankumouksessa marraskuussa 1917. Nimeä "bolševikki" käytettiin yleisesti Puna-armeijan jäsenistä toisen maailmansodan aikaisessa propagandassa ja sen jälkeenkin.
bolševismi	Venäjällä syntynyt kommunismin suuntaus, joka henkilöityi Leniniin. Bolsevikit nousivat valtaan Venäjän vallankumouksessa vuonna 1917.

F	Sivun alkuun
fregatti	Purjealustyyppi, jossa on vähintään kolme mastoa

H
Hahtiperä	Oulun satama, sijaitsi nykyisen torin tienoilla. Ongelmana oli jo 1600-1700-luvun vaihteessa maannousun ja joen tuoman lietteen aiheuttama sataman madaltuminen. Syksyllä 1724 tulva kuitenkin ratkaisi ongelman, kun joki mursi uuden uoman ja syntyi Toppilan salmi, joka sopi suojaisuutensa ansiosta hyvin uudeksi satamaksi.
Haminan rauha	Suomen sodan 1808-09 lopettanut rauhansopimus, solmittiin 17.9.1809 Venäjän ja Ruotsin välillä. Ruotsi luovutti Venäjälle koko Suomen, myös Ahvenanmaan. Uusi raja kulki nykyistä Suomen länsirajaa pitkin.
Helmikuun vallankumous	Pietarissa puhkesi talvella 1917 vallankaappaushuhujen vallitessa ja elintarvikepulan vaivatessa lakkoja ja mielenosoituksia. Lopulta mielenosoittajien ja lakkolaisten määrä Pietarissa nousi 200 000:een ja 26.2./11.3.1917 sotilaat avasivat tulen väkijoukkoja vastaan. Seuraavana päivänä rykmenttejä siirtyi mielenosoittajien puolelle perustaen Työläisten ja sotilaiden edustajien neuvoston. Nikolai II luopui keisarinvallastaan 2.3./15.3.1917 siirtäen valtansa veljelleen, joka luovutti sen edelleen Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. (Venäjällä oli käytössä juliaaninen kalenteri, jonka mukaan vallankumous on nimetty helmikuun vallankumoukseksi. Gregoriaanisen kalenteri mukaan tapahtumat alkoivat 11. maaliskuuta 1917.)

I
isoviha	Suuren Pohjan sodan tapahtumat Suomessa vuosina 1713 - 1721. Venäläiset harjoittivat järjestelmällistä terrorisodankäyntiä erityisesti Pohjanmaalla. Tappoivat tai siirsivät pois orjiksi 8000-9000 suomalaista. Siviiliväestöä kohdeltiin epätavallisella raakuudella.
Isänmaallinen Kansanliike	IKL. Oikeistopuolue, joka perustettiin 1932 jatkamaan Lapuan liikkeen perintöä. Järjestö käytti univormunaan mustaa paitaa ja sinistä solmiota. Jatkosodan päättymisen jälkeen IKL kiellettiin.

J	Sivun alkuun
Jääkäriliike	Ylioppilaspiireissä ilmeni voimakasta liikehdintää, joka ajoi Suomen irrottamista Venäjästä aseellisesti. Tästä liikehdinnästä versoi jääkäriliike. Vuonna 1915 Saksa lupasi kouluttaa 200 miestä. Myöhemmin vahvuus nousi 2000 mieheen.

K
Kakaravaara	Erityisesti merimiesperheiden aikanaan asuttama toinen kaupunginosa, suunnilleen nykyisten Isonkadun, Kauppurienkadun, Rautatienkadun ja Heikinkadun rajaama alue
kansakouluasetus	1866 annettu asetus antoi toimintasuunnan yhtenäiselle, kirkosta riippumattomalle kansanopetukselle, vaikka se ei pyrkinytkään tekemään kansakoulusta kaikkien koulua. Tavoitteena oli pääasiassa köyhemmän väen lasten opetuksen järjestäminen. Kansakouluja tuli perustaa kaupunkeihin niin, että kaikki halukkaat 8–12-vuotiaat pääsivät kouluun. Alemmassa kansakoulussa, joka oli kaksiluokkainen, opetettiin uskontoa, äidinkieltä, laskentoa, mittausoppia, kuvaamataitoa ja voimistelua. Ylemmässä, neliluokkaisessa kansakoulussa opetettiin maantietoa, historiaa, luonnontietoa, käsitöitä, lastenhoitoa, puutarhanhoitoa ja maanviljelystä muiden aineiden lisäksi. Asetus ei tuonut mukanaan koulupakkoa, joten kuntia ja kaupunkeja ei voitu velvoittaa perustamaan kansakouluja.
karjalaiskauppa	Karjalasta tulleiden kiertävien kauppamiesten kanssa käyty kauppa. Kauppiaat tulivat Ouluun Oulujärven kautta, Oulujokea pitkin. Kauppatavarana oli mm. kankaita ja rihkamaa.
Kaupungintalo	l. Seurahuone l. ”susiteetti”. Suunnittelija ruotsalainen J.E. Stenberg. Valmistui 1887 hotelli- ja ravintolakäyttöön aiemmin samalla paikalla sijainneen, 1882 tulipalossa tuhoutuneen Westerlundin salongin tilalle. Valmistuttuaan oli Suomen kolmas sähköistetty rakennus, ja talossa oli myös kaupungin ensimmäinen sisävessa. Suuria remontteja on tehty 1920-luvulla ja 1970-80-luvun vaihteessa. Jälkimmäisessä mm. palautettiin juhlasali alkuperäiseen asuunsa. Seurahuone Oy lopetti toimintansa 1939 ja 1942 lähtien rakennus on toiminut kaupungintalona. Nykyisin talossa kokoontuvat Oulun kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus, ja lisäksi tiloihin on sijoitettuna osa kaupungin keskusvirastoa
Kielitaistelu	1800-luvun alkupuoliskolla etsittiin uudelle autonomiselle Suomelle identiteettiä, ja sivistyneistö näki myös kielen keskeisenä kansallisena tunnuksena. Kielikysymys oli merkittävällä sijalla 1800-luvun puolivälissä syntyneiden Suomen ensimmäisten puolueiden ohjelmissa. Fennomaanit vaativat suomen kielen aseman vahvistamista ja suomenkielisiä oppikouluja, kun taas svekomaanit korostivat Skandinaavista kulttuuriyhteyttä ja ruotsin kielen ensisijaisuutta. Kielitaistelu riehui autonomian ajalla voimakkaimmillaan 1860-1880-luvuilla.
kinkerit	Kirkon järjestämä tilaisuus, jossa opetettiin ja kuulusteltiin kristinoppia ja lukutaitoa.
kivikausi	Esihistoriallinen ajanjakso, jolloin työvälineet valmistettiin pääasiassa puusta tai luusta, mutta ei metallista. Suomen kivikausi alkaa jääkauden jälkeen, mannerjään väistymisestä n. 10 000 vuotta sitten ja päättyy pronssikauden alkuun n. 3 500 vuotta sitten.
Korsholman lääni	Keskiaikainen linnalääni, käsitti laajimmillaan koko Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan. Hallintopaikkana oli Vaasa. 1776 jako Vaasan ja Oulun lääneihin.
Krimin sota	käytiin Venäjän ja Osmanivaltakunnan, Ison-Britannian, Ranskan ja Sardinian liittouman välillä vuosina 1854–1856. Sota oli siirtomaakauden suurimpia eurooppalaisia mittelöitä, jolle kuitenkin on vaikea löytää selvää voittajaa. Sota johdettiin erittäin huolimattomasti ja sen käymistä leimasivat logistinen kaaos ja välinpitämättömyys sotilaiden hyvinvoinnista. Krimin sota oli myös ensimmäinen suuri mediasota. Sotaa käytiin etupäässä Krimin niemimaalla ja Balkanilla, mutta myös Itämerellä (Oolannin sota), Venäjän Tyynenmeren rannikolla ja Vienanmerellä.
kustavilaisuus	Uusklassismin ensivaiheesta Suomessa ja Ruotsissa käytetty nimitys, ajoittuu suunnilleen Kustaa III:n hallitusajalle 1771-1792. Tyyli suosi suoria, elegantteja muotoja ja väreistä valkoista, kultaa, vaaleansinistä ja helmenharmaata. Esiintyi näkyvimmin sisutuksessa, levisi myös talonpoikaiskäyttöön.
käräjät	Erilaiset kokoukset, joissa on päätetty yhteiskunnan yhteisistä asioista ja hoidettu oikeudenkäyttöä.

L	Sivun alkuun
Lapin sota	Käytiin Suomen ja Saksan välillä Lapissa 15.9.1944-25.4.1945. Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15.9. 1944 mennessä. Saksalaiset katsoivat Pohjois-Suomen pitämistä tärkeämmäksi Pohjois-Norjan ja Petsamon nikkelikaivosten turvaamisen, ja vetäytyivät vapaaehtoisesti. Lapin sota käynnistyi siksi aluksi lähinnä valesotana, vetäytymisen tapahtuessa usein yhteisymmärryksessä. Saksalaisten yritettyä vallata Suursaaren ja miinoitettua Suomen rannikkoa suomalaiset aloittivat 28.9. varsinaiset sotatoimet ja iskivät muutamaa päivää myöhemmin saksalaisten selustaan nousten maihin Torniossa. Kostoksi sotatoimista saksalaiset ottivat vetäytyessään käyttöön poltetun maan taktiikan. Merkittäviä taisteluita käytiin mm. Kemissä, Rovaniemellä sekä Muoniossa. Sodan viimeinen yhteenotto käytiin Kilpisjärvellä 25.4.1945, ja viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta 27.4., jonka jälkeen Suomi katsoi sodan päättyneeksi. Oulu säästyi Lapin sodassa hävitykseltä, mutta lukuisia pieniä kyliä ja Rovaniemen kauppala tuhottiin käytännössä kokonaan. Saksalaisten Lappiin kylvämät miinat vaativat uhreja vielä pitkään sodan jälkeenkin.
Lapuanliike	Lapualla 1929 syntynyt kommunisminvastainen kansanliike. Kannattajat mm. sieppasivat ja kyyditsivät vasemmistolaisia itärajalle (ns. muilutukset), mikä käänsi yleisen mielipiteen liikettä vastaan. Huipennus Mäntsälän kapina talvella 1932. Liike lakkautettiin 1934, mutta jatkoi toimintaa laillisin menettelytavoin Isänmaallisena Kansanliikkeenä.
Lokakuun vallankumous	Venäjän vallankumouksen toinen vaihe, ensimmäisellä viitataan Helmikuun vallankumouksena tunnettuihin tapahtumiin. Lokakuun vallankumousta johti bolševikkijohtaja Lenin, ja se oli ensimmäinen Karl Marxin oppien mukaisesti käyty kommunistivallankumous 1900-luvulla. 7. marraskuuta 1917 Lenin johti vasemmistovallankumouksellisiaan lähes verettömässä kansannousussa Pietarissa helmikuun vallankumouksen jälkeen vallassa ollutta väliaikaishallitusta vastaan (Venäjä käytti edelleen juliaanista kalenteria, jonka mukaan vallankumous alkoi 25. lokakuuta). Bolševikit eivät juurikaan kohdanneet vastarintaa, ja Talvipalatsi vallattiin lähes sisään kävelemällä. Kongressi siirsi vallan työläisten, sotilaiden ja talonpoikien neuvostoille ja virallisti näin vallankumouksen. Seuraavana päivänä Neuvosto valitsi Kansankomissaarien neuvoston, jonka johtajaksi valittiin Lenin.
Lotta Svärd –järjestö	Lotta Svärd -järjestö oli naisten suojeluskunnille rinnakkainen, vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukijärjestö. Nimi Lotta Svärd tulee Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. 1944 järjestöön kuului yli 200 000 lottaa, jotka vapauttivat sodan aikana 100 000 miestä muihin tehtäviin. Sodan jälkeen kaikki fasistiset järjestöt määrättiin lakkautettavaksi, ja myös Lotta Svärd lakkautettiin 23.11.1944 "liian läheisten Suojeluskunta-suhteiden" vuoksi. Ennen lakkauttamista järjestö ehti siirtää varoja kaksi viikkoa aikaisemmin perustamalleen Suomen Naisten Huoltosäätiölle, joka vaihtoi v. 2004 nimensä jälleen Lotta Svärd Säätiöksi.
lästi	Tilavuusmitta, etenkin laivan lastin mitta Suomessa ja Ruotsissa. Keskiajalla yksi lästi vastasi tynnyritavarassa (esim. terva, kala, voi) 12 tynnyriä. Laivan tilavuudessa yksi lästi oli 18 kippuntaa rautapainoa eli 2448 kg.
Lääninhallituksen talo	Oulusta tuli 1776 läänin hallintokaupunki ja maaherran asuinpaikka…. Nykyinen lääninhallituksen talo valmistui kuvernöörin residenssiksi vuoden 1882 tulipalon jälkeen, vuonna 1890. Ensimmäinen talossa asunut kuvernööri oli Anders Malmgren, joka oli läänin johdossa vuosina 1889–1897. Hänen näkyvimpiä ansioitaan oli suomenkielen tulo läänin viralliseksi virkakieleksi.

M
maakaupunki	Kaupunki, jonka porvareilla oli oikeus käydä kauppaa vain kotimaassa. Maakaupunkien tuli kohdistaa vientinsä tapulikaupunkeihin. Talonpojat saivat tuoda tuotteitaan kaupunkien lisäksi myös markkinoille.
Maakunta-arkisto	Maakunta-arkiston tehtävänä on valvoa julkisen hallinnon arkistoja, ottaa vastaan ja säilyttää viranomaisten ja yksityisten henkilöiden asiakirjoja sekä toimittaa aineistoa tutkijoille. 1932 perustetun Oulun maakunta-arkiston toimialue ulottuu maantieteellisesti Kalajoelta ja Kainuusta Jäämeren rannalle Petsamoon. Arkisto muutti alkuperäisestä majapaikastaan Ainolasta nykyiselle paikalleen Lyötylle, Arkistokadulle vuonna 1983.
maistraatti	Pormestarin johtama kaupunkien hallintoelin, joka lisäksi hoiti myös oikeudenkäyttöä raastuvanoikeutena. Maistraatilla oli myös päätösvaltaa, kunnes kunnallislaki muuttui ja perustettiin kaupunginvaltuustoja. Oulussa valtuusto aloitti toimintansa tammikuussa 1875. Maistraatille jäi toimeenpanovaltaa, kunnes kaupunginhallitus perustettiin. Maistraatit lakkasivat toimimasta 1993, kun raastuvanoikeuksista tuli käräjäoikeuksia.
majamieslaitos	Epävirallinen järjestelmä, jossa maaseudulta tullut talonpoika myi tuotteensa tietylle kauppiaalle, joka majoitti talonpojan kaupunkimatkan ajan. Järjestelmään liittyi usein myös esimerkiksi luotonanto. Kauppias majoitti, syötti ja juotti talonpojan tämän tullessa kaupunkiin, ja maksoi usein myös talonpojan verot ja tullit hänen puolestaan, ja sitoi hänet näin taloudellisesti itseensä. Luottosuhteet saattoivat jatkua sukupolvesta toiseen, vaikka järjestelmää pyrittiin purkamaan 1700-luvun puolivälissä.
Medipolar	1961 toimintansa aloittanut lääketehdas. Fuusioitiin 1979 pääomistajaansa Farmokseen, myöh. Orion-Farmokseen. Nykyisin toiminta jatkuu Orion-yhtymässä.
Mehiläinen	Elias Lönnrotin toimittama ensimmäinen suomenkielinen aikakauslehti. Painettiin Oulussa 1836-37 ja 1838-39 Helsingissä, minkä jälkeen julkaiseminen lopetettiin. Lehti oli merkittävä suomen kirjakielen kehittäjä. Se sisälsi kansanrunoja, sananlaskuja, satuja ja arvoituksia, paikallishistoriaa, valistuskirjoituksia ja terveydenhoidollisia ohjeita, ja Lönnrot julkaisi siinä myös suomen kieliopin ja alkeislaskuopin.
Merijalin makeistehdas	Aloitti toiminnan 1915 tuottaen pula-ajan korviketuotteita, mm. sakariini-sokeria, ja rauhan tultua mm. karamelleja ja hiivapulveria. 1933 markkinoille Leijona-tervapastilli. 1950-luvulla alkoi nousukausi, -60-luvulla laajennuksia. 1972 markkinoille Pastirol-täytepastillit, joista menestys. 1992 omistaja Rettig-konserni myi Merijalin Leafille ja sittemmin toiminta loppui.
merkantilismi	Talousjärjestelmä, jonka tavoitteena oli kasvattaa valtioiden mahtia muiden maiden kustannuksella vientiä suosimalla ja ulkomaalaisten tuotteiden tuontia säännöstelemällä. Vallitsi useissa maissa keskiajan lopulta 1800-luvun alkuun, Suomessa 1800-luvun puoliväliin.

N	Sivun alkuun
naiskäsityökoulu	Oulun toiseksi vanhin ammatillinen oppilaitos, perustettu 1882. Perustajat kirkkoherran tyttäret Gustafa ja Mathilda Alcenius. Koulua rahoittivat ensin Oulun Talousseura, ja sitten Oulun läänin kotitalousyhdistys. Opetusta annettiin ompelu- ja kudontaosastoissa. Sotien jälkeen nimeksi tuli Oulun naiskotiteollisuuskoulu, ja sitten Oulun kotiteollisuuskoulu. 1980-luvulta lähtien koulu on toiminut kaupungin omistuksessa nykyisellä paikallaan Pikisaaressa. Oulun seudun ammattiopistoon kuuluva Pikisaaren yksikkö kouluttaa nykyisin käsi- ja taideteollisuusalan, audiovisuaalisenviestinnän ja vaatetusalan ammattilaisia.
Nuijasota	Suomessa talvella 1596-97 käyty sisällissota, talonpoikaiskapina. Ruotsissa ylimystö oli jakautunut Kaarle-herttuan ja kuningas Sigismundin kannattajiin, Suomessa valtaosa kuului jälkimmäisiin. Ruotsissa tosiasiallista valtaa hallussaan pitänyt Kaarle-herttua rohkaisi hallintoon tyytymättömiä talonpoikia nousemaan käskynhaltija Klaus Flemingiä vastaan. Sota päättyi kuitenkin talonpoikien tappioon ja 3 000 nuijamiestä sai surmansa. Nuijamiesten johtajia olivat mm. Jaakko Ilkka ja Hannu Krankka.

O
Olhavan lasitehdas	Kauppias Johan Nylander sai vuonna 1782 luvan perustaa lasitehtaan Olhavaan. Tuotanto alkoi 1784, ja vuosikymmenen lopussa tehdas oli maaherran ilmoituksen mukaan jo valtakunnan suurin. Tehtaan ollessa laajimmillaan työntekijöitä oli lähes 100, ja heistä muodostui tehtaan yhteyteen laaja yhdyskunta, jolla oli myös oma pappi. Nylander sai 1788 toimintansa ansiosta hovineuvoksen arvon. 1790-luvun puolivälissä lasitehtaan tuotanto alkoi supistua, ja 1795 se siirtyi Nylanderin vävyn omistukseen. Lisää tietoa tehtaasta Iin kunnan sivuilta. http://www.ii.fi/sivu/fi/valikko /info/historia/historia5/
Olkijoen sopimus	Pattijoen Olkijoella, Lassilan majatalossa, laadittiin 19.11.1808 Suomen sodan taistelut päättänyt sopimus, jonka allekirjoittivat Ruotsi-Suomen pohjoisen armeijan puolesta vapaaherra K.J. Adlercreutz ja Venäjän keisarillisen armeijan puolesta kreivi Nikolai Kamenski. Lopullinen rauha solmittiin seuraavan vuoden syyskuussa. Tässä Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle Suomen alueen aina Tornionjokea myöten. Katso myös: Olkijoen sopimus http://www.raahe.fi/matkailu/ rauhansopimus.html
Oolannin sota	Krimin sodan (1854-56) Itämerellä käytyjen taisteluiden nimitys. Sodan aikana englantilais-ranskalainen laivasto kävi tuhoamassa Bomarsundin linnoituksen ja Kastelholman linnan Ahvenanmaalla sekä Svartholman merilinnoituksen Loviisan eteläpuolella. Myös Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla pommitettiin 48 tunnin ajan mereltä.
Oulun diakonissalaitos	Pohjois-Suomessa oli puute koulutetuista seurakuntasisarista. 1894 perustettiin kirkkoherra Wallinin johdolla Ouluun diakonissalaitos, jonka johtajattareksi valittiin Selma Stenbeck. Konsuli Borg lahjoitti diakonissakodille talon nykyisen Uudenkadun varrelta. Toiminta alkoi syksyllä 1896. Vuonna 1902 diakonissalaitoksen kurssin suorittaneet saivat samat oikeudet kuin lääninsairaalassa hoitajakurssin suorittaneet. Sairaanhoidon ohella kurssilla opetettiin sisarkasvatusta, johon kuului yleissivistäviä aineita ja raamatuntuntemusta. Käytännön koulutusta oli Oulun seurakunnassa tehty diakoniatyö. Laitoksen kouluttamat hoitajat tekivät aikanaan merkittävää työtä Pohjois-Suomen terveydenhuollon kehittäjinä.
Oulun Konepaja	1873 perustettu tehdas valmisti alkuvaiheessa hinaajia, sahakoneistoja, höyrykattiloita ja työkaluja, myöh. mm. erikoislaitteita ja tilaustöitä puunjalostusteollisuudelle. Sodan aikana valmisti kranaatinheittimen ammuksia, sodan jälkeen erilaisia koneita, säiliöitä ja pumppuja sotakorvausteollisuutena. Sen jälkeen mm. vaihteistokoteloita ja sellutehtaiden puutavarankuljettimia. Omistaja 1930-luvulta lähtien vuorineuvos J. Grundström, jonka perikunta möi sen Raahe Oy:lle 1950-luvulla. Toiminta loppui koneiden käytyä vanhanaikaisiksi 1970-luvun alussa.
Oulun linna	Pietari Baggen 1590-luvulla rakennuttama puinen varustus; Isak Behm vahvisti 1605 samalla kun kaupunki perustettiin. Käytettiin pääasiassa vankilana ja varastona. Rappeutui 1700-luvulla, venäläiset polttivat 1715, ja raunioitui lopullisesti räjähdyksessä salaman sytytettyä kesällä 1793 ruutikellarin palamaan. Nykyisin paikalla merikoulun aikanaan rakennuttama tähystystorni, jossa toimii kahvila. http://oulu.ouka.fi/ppm/ linnansaari/linnanayttely.htm
Oulun Lyseo	Oulun suomenkieliset perustivat 1874 yksityisen lyseon, koska valtion lyseon opetuskieleksi oli tullut ruotsi. 1883 lähtien koulusta tuli asteittain Oulun suomalainen valtionlyseo. Koulu keräsi runsaasti oppilaita maaseudulta ja kaupungin köyhemmän väen keskuudesta. 1914 lähtien loppui latinan valtakausi opetuksessa. 1920-luvulla oppilaitoksen nimeksi vakiintui Oulun lyseo. Sen entisiä oppilaita ovat mm. presidentit Karl Johan Ståhlberg, Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari, Oulun suuri mies Otto Karhi, säveltäjä Leevi Madetoja, kirjailija Teuvo Pakkala ja piispa Johan Abraham Mannermaa. http://www.lyseo.edu.ouka.fi/
Oulun Musiikkiyhdistys	Toiminta käynnistyi 1934 tarkoituksenaan orkesterin ylläpito. Alku oli kuitenkin vaikea, kunnes 1937 perustettiin Oulun orkesteri työväenopiston yhtyeen jäsenten liittyessä yhdistyksen orkesteriin. Orkesteri liittyi musiikkiyhdistykseen. Kapellimestariksi tuli Väinö Raitamaa. Oulu oli vihdoin saanut pysyväksi osoittautuvan sinfoniaorkesterin, jonka konserttitoiminnan sota tosin keskeytti välillä. 1954 orkesteri sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä ja se kunnallistettiin 1961. Musiikkiyhdistys lakkautettiin hieman aiemmin.
Oulun sairaanhoitajatarkoulu	Oulun lääninsairaalan yhteydessä alettiin 1896 kouluttaa sairaanhoitajattaria. 1930 lääninsairaalassa aloitti toimintansa kolmevuotinen valtion sairaanhoitajatarkoulu. Toisen maailmansodan aikaan koulusta tuli ensin terveyssisarkoulu ja sitten sairaanhoitaja-terveyssisarkoulu. 1957 koulu muuttui sairaanhoitajaopistoksi, 1968 sairaanhoito-oppilaitokseksi ja 1988 Oulun terveydenhuolto-oppilaitokseksi. Nykyisin toiminta jatkuu Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkönä. http://www.oamk.fi/sote/
Oulun Soitannollinen seura	Perustettiin 1901, käynnisti uudelleen orkesteritoiminnan Oulussa muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. 30 soittajan orkesteri antoi kaksi konserttia viikossa: helppotajuisen konsertin Seurahuoneella ja kansankonsertin VPK:n talolla. Huippukausi talvella 1910-1911, jolloin orkesteria johti säveltäjä Toivo Kuula ja esitettiin Verdin oopperaa, Trubaduuria. Jean Sibeliuskin vieraili orkesterin kapellimestarina. Toiminta hiipui kuitenkin varojen puutteeseen. Seuran jäljiltä muistona on Tulindbergin salissa seuran 1900-luvun alussa New Yorkista ostama täysimittainen Steinway -flyygeli.
Oulun Tarkk´ampuja-pataljoona	Aleksanteri II sääti 1878 valtakuntaan asevelvollisuuden, koska se nähtiin tehokkaaksi menetelmäksi armeijan pitämiseen. Suomessa perustettiin autonomian turvin oma, suomalaisista koostunut armeija, jonka ylipäällikkönä oli keisari, ja Suomessa kenraalikuvernööri. Pataljoonat perustettiin läänien pääkaupunkeihin 1880–1881. Sotaväki koostui yhdeksästä Tarkk’ampujapataljoonasta, Suomen Rakuunarykmentistä (vuodesta 1890) ja Suomen Kadettikoulusta. 4. Tarkk’ampujapataljoona sijoitettiin Ouluun, Intiön kasarmille. Sotilaat toivat uutta väriä kaupunkikuvaan, ja myös kulttuuritarjontaan sotilassoittokuntansa kautta. Suomen oma armeija lakkautettiin ensimmäisellä sortokaudella. Suomalaisia ei saatu Venäjän armeijaankaan, vaan kutsuntalakot aiheuttivat suomalaisten asevelvollisuuden lopettamisen ja asevoimat korvattiin rahallisella korvauksella, ns. sotilasmiljoonilla.
Oulun teknillinen koulu	Teollistumisen myötä Ouluun oli tullut teknisen koulutuksen saanutta väkeä. Lisäksi rautatien valmistuminen 1886 toi mukanaan varikon henkilökunnan. Tämän asiantuntemuksen myötä kaupunkiin ryhdyttiin puuhaamaan teollisuuskoulua vastaamaan teollistumisen ja teknisen kehityksen vaatimaan koulutetun työvoiman tarpeeseen. Oulun alempi teknillinen koulu aloitti toimintansa 1894 yksivuotisena, ja muuttui 1897 kaksivuotiseksi. 1899 nimi muuttui teollisuuskouluksi. 1911 koulusta tuli kolmivuotinen valtion oppilaitos, jonka opetus jakaantui rakennus- ja konerakennusosastoon. Nykyisin toiminta jatkuu Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkönä pitkäaikaisella paikalla Albertinkadulla, ja lisäksi Kaukovainiolla. http://www.oamk.fi/otek
Oulun Wiikko-Sanomia	Evert Barckin 1829 perustama, maan kolmas suomenkielinen sanomalehti. Ilmestyi Oulussa 1829-1841 ja 1852-1879. Mm. Elias Lönnrot toimi lehden toimittajana 1832 lähtien, ja vastaavana päätoimittajana 1852-53. Lisää Wiikko-Sanomista ja Lönnrotista kaupunginkirjaston sivuilla: http://www.ouka.fi/kirjasto/lonnrot/wiikko.htm
Oulun Villatehdas	Otto Lindgrenin (myöh. Karhi) 1877 perustama kankaiden värjäämö ja kehräämö, myöh. myös kangaskutomo. Toisessa maailmansodassa toimitti sarkaa Suomen armeijalle, ja sodan jälkeen valmisti lisäksi puserokangasta ja peitehuopaa. Menestyi 1950-luvun lopulle asti hyvin, mutta menekkivaikeudet ja kiristynyt kansainvälinen kilpailu aiheuttivat toiminnan loppumisen 1963. Toimitusjohtaja 1924-63 Valde Hyry.

P	Sivun alkuun
pakkahuone	Rakennus, jossa kauppatavarat tullattiin.
Pateniemi	Oulun kaupunginosa, jossa oli aikaisemmin laivavarvi ja saha. http://www.ouka.fi/yhdistykset/ pateniemi/index.htm - Pateniemen kyläyhdistys
Pedagogio	pojille alkeisopetusta antanut koulu. Oppiaineita sisäluku, kristinoppi, kirjoitus ja laskento. Ouluun perustettiin koulu pian kaupungin perustamisen jälkeen, viimeistään 1612.
pietismi	syntyi 1600-luvun lopulla Saksassa vastavirtauksena jähmettyneelle puhdasoppiselle luterilaisuudelle. Liike halusi uudistaa kirkon sisältä päin ja asettaa yksityisen ihmisen sisäiset, hengelliset tarpeet lähtökohdaksi. Korosti uudestisyntymistä, herätystä, ja sysäsi opilliset kysymykset sivummalle. Kirkko pyrki estämään aatteen leviämistä ja 1726 konventikkeliplakaatilla kiellettiin yksityiset uskonnolliset kokoukset. Tämän seurauksena kuitenkin voimistui radikaalipietismi, joka irtautui kirkosta. Pietismi toi mukanaan ajatuksen siitä, että jokaisen uskonnon ainutkertaista sisältöä oli kunnioitettava, oli se puhdasoppista tai ei. Uskonto alettiin kokea yksityisenä asiana.
pikkuviha	vuosien 1742-1743 venäläismiehityksestä Suomessa käytetty nimitys. Suuri osa virkamiehistöstä jäi maahan ja pyrki toimimaan yhteistyössä miehittäjien kanssa. Päättyi Turun rauhaan 8.8.1743.
Pohjanlahden kauppapakko	merkantilistiseen talouspolitiikkaan perustunut järjestelmä, jonka mukaan Pohjanlahden rannikon kaupunkien ulkomaankauppa oli 1600-luvulta lähtien keskitetty Turun ja Tukholman kautta hoidettavaksi. Mm. Anders Chydenius vaikutti voimakkaasti järjestelmän lakkauttamiseen vuoden 1765 valtiopäivillä. Myös Oulu sai tuolloin tapulikaupunkioikeudet.
Pokkitörmä	Merikosken ja Kaupunginojan välinen maakannas, jolla mm. nykyinen tuomiokirkko sijaitsee. Kaupungin perustamisen jälkeen ensimmäisenä rakennettu kaupunginosa, joka on luultavasti saanut nimensä Bochmöllereiden suvusta.
privilegio	Erioikeus, erityinen suoraan yhteiskunnallisesta tms. asemasta johtuva oikeus. Privilegiot olivat tavallisia sääty-yhteiskunnassa. Myös muodossa "privilegi".
priki	Kaksimastoinen purjelaivatyyppi
pronssikausi	Esihistorian ajanjakso, Suomessa n. 1500-500 eKr., jolloin pronssin valamistaito kulkeutui Suomeen Skandinavian, Keski-Euroopan ja Venäjän kautta. Elämä ei muuten juuri poikennut kivikauden lopusta.
puhdasoppisuus	teologinen ja kirkkopoliittinen suuntaus, joka pyrki määrittelemään protestanttisen opin täsmällisesti kirkon ja yhtenäistämään valtakuntaa kirkollisella alalla. Oli vallalla Ruotsissa ja Suomessa erityisesti 1600-luvulla; mureneminen alkoi 1720-luvulla, mutta vaikutti 1800-luvun alkuun asti. Opissa pääkohdat olivat esivallan kunnioitus ja vanhatestamentillisuus, myös kansanopetusta pidettiin tärkeänä.
Punakaarti	Vasemmistolainen sotilasosasto. Ensimmäiset punakaartit syntyivät suurlakon yhteydessä syksyllä 1905, ja ne hajotettiin kesällä 1906. Syksyllä 1917 punakaarteja alettiin muodostaa uudelleen, ja ne muodostivat vuoden 1918 sodassa punaisen armeijan.

R
rautakausi	Viimeinen esihistoriallinen ajanjakso, Suomessa n. 500 eKr.-1200/1300 jKr. Raudan käytön omaksuminen.
ruotuväki	Ruotsissa ja Suomessa määrättiin 1680-luvulla jalkaväen ylläpitämiseksi maakunnat ylläpitämään sotamiehiä niin, että alueen talot jaettiin ruotuihin, jotka joutuivat pestaamaan ja palkkaamaan miehen sotilaaksi. Jos sotilas kuoli, tuli ruodun järjestää uusi mies tilalle. Sotamiehet saivat ruodulta 10-125 kruunun pestirahan, 2-15 kruunun vuosipalkan ja torpan tarvittavine niittyineen ja ulkorakennuksineen. Sisämaassa ruodut asettivat miehiä jalkaväkeen ja rannikoilla laivastoon (merimiesruodut). Ratsutilojen tuli hoitaa armeijalle ratsusotilas varusteineen ja hevosineen. Ruotujakolaitos mahdollisti luontaistaloudessa eläneessä maassa pysyvän armeijan ylläpitämisen, ja toisaalta ruotuarmeija miesvahvuus oli suuri. Suomen sodan jälkeen Suomi maksoi armeijan asettamisen sijaan erityistä veroa. Krimin sodan aikana 1854 ja sen jälkeen palattiin ruotujakoon ja asetettiin erityisiä Tarkk´ampujapataljoonia, jotka lakkautetiin 1878 kun Suomessa säädettiin asevelvollisuus.

S	Sivun alkuun
serafiimi- ritaristo	Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun puolivälissä perustettu ritarikunta, joka huolehti valtakuntaan perustettujen sairastupien valvonnasta.
Stolbovan rauha	Ruotsin ja Venäjän 17.2.1617 solmima rauhansopimus, jossa Ruotsi sai suuret aluevoitot ja Suomi historiallisen, vuoteen 1940 voimassa olleen itärajansa.
Suojeluskunta	Oikeistolainen sotilasosasto. Ensimmäiset syntyivät, kun v. 1905 suurlakon yhteydessä järjestystä ylläpitämään perustetut kansalliskaartit hajosivat suojeluskunniksi ja punakaarteiksi [linkki punakaarti –sanaan]. Syksystä 1917 lähtien uusia suojeluskuntia perustettiin runsaasti, ja ne muodostivat suuren osan vuoden 1918 sodan valkoisesta armeijasta. Sodan jälkeen toiminta jatkui vapaaehtoisena maanpuolustusjärjestönä, ja 1927 lähtien järjestö kuului osana maan puolustusvoimiin. Sodan aikana tehtävänä oli kutsunnat, liikekannallepano ja kertausharjoitukset. Välirauhansopimuksen mukaisesti järjestö lakkautettiin syksyllä 1944.
Suomen sota	V. 1808-09. Käytiin Napoleonin sotiin liittyvänä ja Venäjän aloittamana Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä pääasiallisesti Suomessa. Sodan seurauksena Suomi vallattiin ja liitettiin kokonaan suuriruhtinaskuntana Venäjään.
Suuri Pohjan sota	V. 1700-1721 Pohjois- ja Itä-Euroopassa käyty sota, jossa mm. Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä valtasivat edellisissä sodissa Ruotsille menettämiä alueitaan. Sotatapahtumat Suomessa tunnetaan isonvihan nimellä.
Suurlakko	Lokakuun lopussa 1905 Suomeen Venäjältä levinnyt yleislakko. Alkuvaiheessa selvästi kansallislakko, sillä siinä olivat mukana kaikki kansalaispiirit. Yhteisenä tavoitteena oli palauttaa ennen helmikuun manifestia olleet lait ja oikeudet. Viikon kestäneen lakon aikana työväenliike ja porvarilliset ryhmät ajautuivat eri teille, mutta kaikki ryhmät olivat sitä mieltä, että säätyvaltiopäivistä oli luovuttava. Suurlakko päättyi keisarin antamaan marraskuun manifestiin, jolla venäläistämistoimet keskeytettiin. Lisäksi määrättiin ylimääräiset valtiopäivät kutsuttavaksi koolle valmistelemaan kansanedustuslaitoksen uudistamista.

T	Sivun alkuun
tapulikaupunki	Kaupunki, jolla oli 1600-luvulta alkaen oikeus käydä kauppaa ulkomaiden kanssa. Oulu sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1765.
terva	Puuterva (pyroleum pini eli pix liquida) on hapanta, paksuhkoa, öljymäistä nestettä. Puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu tervaan mm. rasvoja ja niiden estereitä, ja ligniinistä aromaattisia yhdisteitä. Lisäksi terva sisältää pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja. Tervaa käytettiin ennen vanhaan hyvin monipuolisesti: ulkona käytettävät puu- ja metalliesineet tervattiin, tervaa käytettiin antiseptisena aineena ihonhoitoon, droppina yskään ja muihin vaivoihin, ja eläinten sorkkien ja ihovaivojen hoidossa tervalla oli tärkeä merkitys.. Hyvin tervattuja paanukattoja on säilynyt satojen vuosien ajan. Vientitervasta suurin osa käytettiin siirtomaavaltioiden puulaivojen ja niiden köysistöjen suojaamiseen. Kainuun maaseutukeskuksen terva-sivut (http://www.kainuunmk.fi/terva/terva.htm)
Tervahovi	Perustettiin vuonna 1783, toimi Oulun kauppaseuran alaisuudessa 1910 saakka. Oulun tervakaupan keskus koko 1800-luvun ajan; toimi tervan varastona ja tarkastuspaikkana. Tervahovi perustettiin Toppilaan, jossa se sijaitsi lähes koko toimintansa ajan. Paloi 1901, uusi rakennus huomattavasti entistä pienempi. Vähitellen tervahovin toiminta lakkasi kokonaan.
Toppilan Mallasjuoma- tehdas	1865 perustettiin Toppilan oluttehdas. 1919 omistus Åströmin perikunnalle ja nimeksi Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab. Kieltolain aikaan tuotettiin muita juomia, mutta sen loppumisen jälkeen taas olutta. Sodan aikaan ja sen jälkeen hyvä menekki. 1967 lahtelainen Oy Mallasjuoma omistajaksi, ja tehdasta laajennettiin ja tuotantoa lisättiin 1984 saakka. Sitten oluen valmistus lopetettiin, ja 1900-luvun alussa myös virvoitusjuomien pullotus. Sen jälkeen kiinteistö on toiminut Oy Hartwall Ab:n jakeluvarastona.
Triviaalikoulu	yliopistoon valmistavaa koulutusta antanut koulu. Lukemisen, kirjoittamisen, laskennon ja kristinopin lisäksi opetettiin mm. kreikkaa, latinaa, historiaa ja logiikkaa tulevia yliopisto-opintoja varten.
Typpi Oy	Suomen valtio, Kansaneläkelaitos sekä Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat päättivät Typpi Oy:n perustamisesta 1944. Valtioneuvosto määräsi tehtaan sijoitettavaksi Pohjois-Suomeen, ja työllisyysnäkökohtien ja Merikosken voimalaitoksen tarjoaman energian ansiosta se rakennettiin Ouluun. Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa valmistui ensimmäinen erä ammoniakkia ja typpihappoa syksyllä 1952, ja tuotanto kasvoi ja toiminta monipuolistui nopeasti. 9.1.1963 tehtaalla tapahtui 10 henkeä vaatinut räjähdys. Toiminta jatkui kuitenkin pian, ja kysyntä oli hyvä. 1971 Typpi Oy fuusioitiin valtion omistamaan Rikkihappo Osakeyhtiöön ja nimeksi tuli Kemira Oy.
Työpaikka- omavaraisuus	Työpaikkaomavaraisuus kertoo alueen työpaikkojen riittävyyden työlliselle väestölle. Jos työpaikkaomavaraisuus on alle 100, kunnan asukkaat hakeutuvat toiselle alueelle töihin. Kun työpaikkaomavaraisuus on yli 100, alueella on työpaikkoja myös muiden alueiden asukkaille.
Täyssinän rauha	Inkerinmaalla, Täyssinän kylässä 1595 tehty, Ruotsin ja Venäjän välisen pitkän sodan päättänyt rauhansopimus. Suomen itäraja vahvistettiin kulkemaan Olavinlinnan itäpuolelta Varanginvuonoon Jäämereen, ja muodollisesti vielä voimassa ollut Pähkinäsaaren rauhan rajalinja korjattiin. Erimielisyyksien vuoksi rajaa ei kuitenkaan määritelty maastossa tarkasti Hyrynsalmea pohjoisempana. Lisätietoja: Täyssinän rauhansopimus (http://www.histdoc.net/historia/teusina.html)

V	Sivun alkuun
Vaara	Ks. Kakaravaara
varvi	laivaveistämö
viskaali	Virallinen syyttäjä t. oikeuden käsittelijä
välskäri	Eräänlainen lääkäri

Å
Åströmin nahkatehdas	Robert Åströmin 1863 Ouluun perustama tehdas työllisti lähes sadan vuoden ajan suuren määrän oululaisia. Tehtaan johdossa oli myös nuorempi veli Hemming Åström. Pohja-, päällis- ja pieksunahkaa, konehihnoja, valjaita ja remmejä yms. vietiin pääasiassa Venäjälle. Materiaalia tuotiin Australiasta ja Etelä-Amerikasta saakka.
	Sivun alkuun