Usein kysyttyä


Paperi ja kartonki

Mihin jäteastiaan laitetaan vanhat kirjat?

Jos kirjoilla on vielä lukuarvoa, ne kannattaa viedä osto- ja myyntiliikkeisiin tai kierrätyskeskukseen. Resuiset kirjat saa laittaa paperinkeräysastiaan, mutta muovitetut tai pahviset kannet täytyy repiä irti. Ne voi laittaa kartonkikeräykseen. Puhelinluettelon voi laittaa paperinkeräykseen sellaisenaan.

Saako kopiopaperien kääreet laittaa keräyspaperin joukkoon?

Kääreet eivät kuulu keräyspaperiastiaan. Ne ovat erikoiskäsiteltyjä, koska niiden tarkoitus on suojata kopiopapereita kosteudelta ja liialliselta kuivumiselta. Kääreet voi laittaa keräyskartongin joukkoon.

Saako paperisilppua laittaa keräyspaperin joukkoon?

Kyllä saa, mutta kohtuus täytyy pitää mielessä tässäkin asiassa. 600 litran keräysastiaan voi laittaa paperisilppua sen verran kuin mahtuu 60 litran säkkiin eli silpulla saa täyttää 10 prosenttia astian tilavuudesta. Jos iskee oikein kunnon tuhoamisvimma ja silppua tulee säkkikaupalla, niin kannattaa soittaa Paperinkeräys Oy:lle p. 08 563 3800. He käyvät noutamassa suuret silppumäärät omana kuormanaan.

Kelpaako ruskea voimapaperi keräykseen?

Kelpaa hyvinkin, muttei paperinkeräykseen. Niin epäloogiselta kuin se tuntuukin, ruskea voimapaperi laitetaan pahvinkeräysastiaan tai keräyskartonkiastiaan.

Saako keräyspaperit niputtaa muovinarulla vai pitäisikö käyttää paperinarua?

Narun laatu ei ole ongelma vaan niput. Paperiniput menevät tehtaan prosessista läpi ja päätyvät kaatopaikalle. Keräyspaperi on helppo viedä keräysastiaan nipuissa, mutta muista purkaa paketit, ettei lajittelu ja hyvä raaka-aine mene hukkaan. Paperit saa jättää nippuihin ainoastaan ns. portinpielikeräyksessä, koska kerääjä itse avaa ja lajittelee hakemansa keräyspaperit.

Ovatko itsejäljentävät moniosaiset lomakkeet kierrätyskelpoisia?

Eivät ole. Itsejäljentävät paperit on käsitelty kemiallisesti siten, että ne värjäävät siistauslaitoksella valmistettavan uusiomassan punertavaksi.

Mitä jätettä ovat kahvipaketit?

Kiiltävät kahvipaketit kuuluvat sekajätteen joukkoon samoin kuin muutkin kiiltävät pussit: sipsipussit sekä eläinten ruokapussit. Kahvipaketit ovat muovin ja alumiinin sekoitusta. Niissä on kuitenkin alumiinia niin vähän, että ne eivät sovellu metallinkierrätykseen, vaikka ne vaikuttavatkin metallisilta.

Sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet

Minne voin viedä vanhan tietokoneen, pesukoneen tai mikroaaltouunin?

Tietokone, pesukone ja mikroaaltouuni ovat sähkö- ja elektroniikkaromua, jonka voi palauttaa maksutta Oivapisteelle Ruskon jätekeskukseen. Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat kaikki laitteet, jotka tarvitsevat käydäkseen sähkö- tai paristovirtaa. Maksuttomia ovat siis televisiot, radiot, videot, pölynimurit, kahvinkeittimet ja sähkölelut.

Yrityksiltä peritään hinnaston mukainen tonnihinta. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromua voi palauttaa jäteasemille.

Minne voin viedä romuauton?

Henkilö- tai pakettiauton viimeinen omistaja voi viedä autonsa romutettavaksi veloituksetta Suomen Autokierrätys Oy:n valtuutettuun vastaanottopisteeseen. Vastaanottopisteessä auton asiapaperit sekä rekisteröinti- ja tunnistetiedot tarkastetaan. Vain omistajalla on oikeus romuttaa ajoneuvo. Vastaanottopisteessä huolehditaan, että auto poistetaan rekisteristä ja luovuttajalle annetaan romutustodistus. Romuauton rekisteristä poisto on maksuton.

Lisätietoja romuajoneuvoista.

Romuauton painosta yli 75 % on erilaisia metalleja, jotka käytetään uudelleen metalliteollisuuden raaka-aineena.

Mihin voin palauttaa autonrenkaat?

Renkaiden järjestelmällisen keräyksen ja kierrätyksen ansiosta käytöstä poistetut ajoneuvojen renkaat voi viedä maksutta autonrenkaita myyviin liikkeisiin tai keräyspisteisiin. Joukko rengasalan toimijoita perusti jo vuonna 1996 Suomen Rengaskierrätys Oy:n, joka vastaa valtakunnallisesti renkaiden kierrätyksestä. Kierrätys rahoitetaan uusien renkaiden oston yhteydessä perittävillä kierrätysmaksuilla, esimerkiksi henkilöauton renkaan hintaan sisältyy kierrätysmaksu. Renkaiden kierrätyksessäkin täytyy muistaa kohtuus. Vanhoja renkaita ei kannata varastoida vuosikausia autotallin nurkissa ja viedä sitten kerralla kymmenittäin vastaanottopisteeseen. Liikkeen varastotila saattaa täyttyä hetkessä tällaisesta lastista ja henkilökunta voi kohtuuspykälään vedoten kieltäytyä ottamasta renkaita vastaan.

PVC-muovia ei saa viedä keräykseen. Mistä tiedän, mikä on PVC:tä ja miksi se ei kelpaa keräykseen?

Jokapäiväisestä elämisestä ei kovin paljon PVC-jätettä synny. Tavallisimpia kotitalouksissa olevia PVC-tuotteita ovat sadevaatteet, suihkuverhot, puhallettavat lelut, kerniliinat, muovimatot, letkut, mapit, muovitaskut, luottokortit ja tietysti ne kaikkein tunnetuimmat eli vinyyliäänilevyt. Pehmeää PVC:tä voidaan steriloida, joten sitä käytetään paljon sairaala- ja hygieniatuotteissa. Useimmat muovituotteet on nykyisin merkitty. PVC:n merkki on kolmion sisältä löytyvä numero 03. Tunnistamiseen tarvitaan tarkkaa näkökykyä, koska merkki on vain kynnen kokoinen.

Ekopisteiden muovit päätyvät energiajätteeksi ja PVC:n sisältämä kloori haittaa polttoa. PVC:n painosta peräti 57 % on klooria, josta palamisen aikana syntyy syövyttävää kloorivetyä.

Kulutan kaamosaikana paljon kynttilöitä. Saako tuikkukynttilöiden metallikuoret, hautakynttilöiden ”hatut” ja ulkotulien foliot viedä metallinkeräykseen?

Kaikki kelpaavat metallinkeräykseen. Hautausmaalla ja pihalla vähäjätteisempi ja kauniimpi vaihtoehto on lasi- tai jäälyhty, jossa voi polttaa tavallisia kynttilöitä. Lisäksi nuoskalumesta valmistuu haudalle kaunis perinteinen lumipallolyhty.

Ovatko hehkulamput vaarallista jätettä?

Hehkulamput kuuluvat tavallisen sekajätteen joukkoon, samoin kuin led- ja halogeenivalot. Sen sijaan loisteputket ja energiansäästölamput ovat vaarallisia jätteitä, koska ne sisältävät elohopeaa.

Miksi siirrytään energiansäästölamppuihin, jos niiden palauttaminen on hankalaa?

Energiansäästölampun kestoikä voi mallista riippuen olla viisi- tai jopa kaksikymmentäkertainen verrattuna tavalliseen hehkulamppuun. Suhteutettuna kestoikään energiansäästölampun hinta on lähes sama kuin hehkulampun. Energiasäästölamppujen käyttäminen on siis ympäristöteko, ja lisäksi siitä säätää Euroopan komissio. Euroopan komissio on antanut asetuksessaan laatuvaatimukset energiansäästölampuille. Ne koskevat lampun elinikää, valotehokkuutta, valovirran alenemaa, sytytyskestävyyttä, ennenaikaista vikaantumista, syttymisnopeutta, kirkastumisnopeutta, värintoistoindeksiä, UV-säteilyä ja tehokerrointa. Vaatimukset astuivat voimaan 1.9.2009 ja tiukemmat vaatimukset 1.9.2013.

Sisältämänsä elohopeamäärän takia energiansäästölamput ovat vaarallista jätettä, ja ne on toimitettava jälkikäsittelyyn. Energiansäästölamppuja ei siis voi laittaa tavallisen sekajätteen joukkoon.

Oulussa energiansäästölamppuja otetaan vastaan Ruskon jätekeskuksen Oivapisteessä, Toppilan kierrätyskeskuksessa sekä Oulun vankilan tuotemyymälässä. Lisäksi ympäristökuntien jäteasemat ottavat vastaan energiansäästölamppuja. Kotitalouksille niiden palauttaminen on maksutonta. Jotta energiansäästölamppujen palautus ei tuntuisi kohtuuttomalta, kannattaa niiden palauttamisessa käyttää samaa nyrkkisääntöä kuin muidenkin vaarallisten jätteiden kohdalla: kerran vuodessa riittää. Joka kauppareissulla ei ole järkevää lähteä kuljettamaan muutamaa lamppua.

Onko muovi vaarallista jätettä?

Muovi ei ole vaarallista jätettä, mutta ongelmallista se kyllä on. Muovi on monissa käyttökohteissaan varsin kätevää: kevyttä, lujaa ja hygieenistä. Korvaavaa materiaalia on hankala löytää. Käytöstä poistettuna muovi onkin sitten varsinainen kiusankappale. Sekalaista kotitalousmuovia on hyvin vaikeaa hyödyntää, Oulussa ekopisteisiin toimitettu muovi viedään energiajätteeksi. Kaatopaikoille päätyvä muovi säilyy lähes ikuisesti. Muovijätteet roskaavat ympäristöä ja koituvat monien lintujen, kalojen ja muiden eläinten kohtaloksi, jotka kuolevat tai vammautuvat muoviroskiin takertumalla tai tukehtumalla.

Ovatko käytöstä poistetut palovaroittimet vaarallista jätettä?

Suurin osa palovaroittimista on ionisoivia ja lievästi radioaktiivisia. Näissä malleissa on americium 241-nimistä isotooppia, jonka puoliintumisaika on noin 430 vuotta. Saatavana on myös valokennon sisältäviä optisia varoittimia, jotka eivät ole radioaktiivisia. Säteilevät mallit sisältävät niin pienen määrän radioaktiivista ainetta, että ne voi laittaa sekajätteisiin. Luonnossa on koko ajan taustasäteilyä ja hivenaine kaliumin ansiosta myös ihminen säteilee. Tarvittaisiin 3 000 kappaletta palovaroittimia kahden metrin etäisyydelle kahdeksan tuntia vuorokaudessa vuoden aikana, jotta ne säteilisivät yhtä paljon kuin ihminen itse. Säteilymielessä siis vieressä nukkuva ihminen on huomattavasti vaarallisempi kuin katossa oleva palovaroitin.

Palovaroitin ei itse ole vaarallista jätettä. Se kuuluu ns. sähkö- ja elektroniikkaromun joukkoon ja se pitäisi toimittaa sähkö- ja elektroniikkaromun keräykseen. Palovaroittimen paristo kannattaa kuitenkin ottaa laitteesta irti ja toimittaa keräykseen.

Kuinka haitallisia vaaralliset jätteet ovat eläimille?

Kuvat öljyyn sotkeutuneista linnuista koskettavat kaikkia. Öljy liuottaa lintujen rasvakerrosta, jolloin lämmöneristyskyky heikkenee ja lintu kuolee kylmyyteen. Pelkästään nokan ja rinnan sotkeutuminen voi olla kohtalokasta, kun höyheniään sukiva lintu levittää öljyn joka puolelle. Sulkiaan puhdistava lintu myös nielee myrkyllisiä kemikaaleja. Lisäksi ravinnon hankkiminen vaikeutuu, kun lintu ei pysty lentämään ja liikkumaan kunnolla.

Luontoon jätetyt myrkyt voivat aiheuttaa myrkytyksiä sekä munuais-, maksa- ja keskushermostohäiriöitä. Pelkästään kielellä lipaisu tai turkin tahraantuminen saattaa riittää. Koti- ja luonnonvaraiset eläimet voivat päästä käsiksi myös kiinteistöjen jäteastioihin jätettyihin vaarallisiin jätteisiin.

Sekalaisia kysymyksiä

Miksi lajittelisin jätteitäni, kun ne kuitenkin päätyvät kaatopaikalla samaan penkkaan?

Kaupungilla liikkuu sitkeä kaupunkilegenda, jonka mukaan lajitellut hyötyjätteet sekoitetaan muiden jätteiden joukkoon. Huhusta on kaksi versiota. Yleisemmän mukaan jätteet sekoitetaan jo kiinteistöillä jätetyhjennyksen yhteydessä, ja toisen version mukaan jätteet sekoitetaan kaatopaikalla.

Mutta ei savua ilman tulta. Oulussa toimii jätehuoltoyrittäjiä, joiden kalustolla pystyy tyhjentämään biojäteastian ja sekajäteastian samalla kertaa, mutta kumpikin jäte menee omaan osastoonsa. Joskus biojäteastia on jouduttu tyhjentämään sekajätekuormaan, koska astia on ollut biojätteiden keräyspäivänä jäässä tai jäte on kuljettajan arvion mukaan ollut niin huonosti lajiteltua, ettei sitä kannata yrittää kompostoida. Kaikista epäilyttävistä tyhjennyksistä kannattaa ilmoittaa omalle jätteenkuljetusyritykselle.

Paperi, pahvi, keräyskartonki ja metalli toimitetaan teollisuudelle raaka-aineeksi. Puu joko myydään polttopuuksi tai haketetaan ja käytetään kompostin seosaineena. Lasia käytetään jätteenkäsittelyalueen rakennustöissä kivimurskeen korvikkeena, osa on varastossa myöhempää käyttöä varten. Biojätteestä saatua humusta käytetään jätteenkäsittelyalueen viherrakentamisessa. Muovi toimitetaan teollisuudelle energiakäyttöön.

Mihin voisin palauttaa kannot?

Kannot ovat sekajätettä, ja ne tulee kuljettaa Ruskon jätekeskukseen. Aivan pienien taimien kannot voi laittaa omaan sekajäteastiaan.

Mitä minun tulee tehdä asuinpiirissäni vaeltaville rotille?

Rotat ovat nykypäivää kaupungeissakin, ja erityisesti vastarakennetut asuinalueet saavat usein kutsumattomia siimahäntiä vieraakseen. Usein rotat häviävät, kun asuinalueen jätehuolto on kunnossa ja rakennustyömailla ei ole rakennusaikaisia eväsjätteitä. Rottia saattaa kuitenkin esiintyä, vaikka alue olisi kuinka siisti. Tällöin on syytä ryhtyä itse myrkyttämään ja loukuttamaan rottia. Ohjeita rottien häätämiseen voi kysyä Oulun seudun ympäristötoimesta. Oulun kaupunki ei enää järjestä rottien joukkomyrkytyksiä, vaan kiinteistönomistajat huolehtivat hävittämisestä itse. Myrkytyksiin kannattaa ottaa mukaan koko naapurusto, jotta ongelma saataisiin kerralla kuntoon.

Kaatopaikan rottakanta pysyy paikoillaan jätekeskuksessa, ja yleensä lähiöissä tavatut rotat eivät ole kotoisin Ruskon jätekeskuksesta. Rottapopulaatio siirtyy pois kaatopaikalta vasta esim. suuren tulipalon yhteydessä.

Mistä saan tietoa jätehuoltoon liittyvistä päätöksistä?

Oulun Jätehuollon päätöksistä vastaa Oulun kaupungin liikelaitosten johtokunta, jonka pöytäkirjoja ja päätöksiä pääset lukemaan Oulun kaupungin sivuilta. Jos sinua askarruttaa jokin tulevaisuuteen liittyvä jätehuollon asia kuten jätteenpoltto tai Punaisenladonkankaan alue, voit ottaa yhteyttä suoraan Oulun Jätehuollon johtajaan Markku Illikaiseen: markku.illikainen(at)ouka.fi

Miksi puutarhajätettä ei oteta vastaan ilmaiseksi?

Puutarhajätettä voi palauttaa jätekeskukseen läpi vuoden, ja keväisin jaettavassa jäteoppaassa on jokaiseen kotitalouteen kaksi ilmaiskuponkia, joilla voi tuoda kummallakin yhden normaalikokoisen peräkärryllisen puutarhajätettä ilmaiseksi. Ilman kuponkia yksi kuorma puutarhajätettä maksaa kymmenen euroa.

Puutarhajätteen maksullisuus johtuu pitkälle samoista syistä kuin muidenkin jätteiden maksullisuus: asiakas saa rahalleen vastineeksi jätteen asianmukaisen käsittelyn. Puutarhajäte haketetaan ja kompostoidaan asiakkaan puolesta jätekeskuksessa. Mikäli puutarhajätteestä maksaminen vaivaa mieltä, on puutarhajätteestä helppo päästä eroon omalla pihalla ilman rahaakin: puutarhajätteen kompostoiminen onnistuu useimmilta, ja vastineeksi saa itselleen käyttökelpoista multaa. Katso lisää vinkkejä kompostointiin kompostisivuilta.

Komposti

Kompostini on jäässä, miten saisin sen sulamaan?

Kompostorin luukun raosta laitetaan roikkalamppu kompostorin sisälle pariksi vuorokaudeksi palamaan. 60 W riittää herättelemään kompostin pieneliöt. Kompostiin voi myös kaataa kuumaa vettä, johon voi lisäksi sekoittaa kompostiherätettä. Lampuista ja kuumasta vedestä ei ole kuitenkaan pitkällistä iloa, jos kompostia ei hoida huolella. Varmista hapensaanti ja pidä komposti sopivan kosteana. Älä myöskään tyhjennä kompostoria juuri ennen pakkaskautta. Mitä vähemmän kompostorissa on jätettä, sitä varmemmin lämpötila laskee. Myös eristämätön komposti jäätyy. Suomen oloissa kompostorissa pitäisi olla vähintään viiden sentin eristekerros.

Kompostini kuhisee valkoisia matoja. Miten pääsen niistä eroon?

Valkoiset madot ovat todennäköisesti kärpäsen toukkia. Käännä ne kompostin kuumaan keskustaan ja valele kompostorin sisäseinät ja kansi kuumalla vedellä. Sekoita kompostia tavallista tiheämmin. Jos kotikonstit eivät tehoa, maatalousliikkeistä voi ostaa pyretriinipohjaista torjunta-ainetta. Pyretriini on kasvikunnasta peräisin olevaa ainetta, joka hajoaa nopeasti eikä vaikuta kompostimullan käyttöön. Viimeisenä konstina tyhjennä kompostori, pese se huolellisesti, pidä pieni tuumaustauko ja aloita alusta kärpäsongelmat jo ennalta ehkäisten. Peitä ruokajätteet aina seosaineella ja muista harjata kompostorin reunat säännöllisesti.

Tarkkaavainen Lukija Tampereelta muistutti aiheesta, että kaikki valkoiset madot eivät suinkaan ole kärpäsen toukkia. Suoraan lainaten tamperelaistamme: 'Mutta sen sijaan ohuet, hyvin lyhyet valkoiset madot ovat kompostissa hyötyeliöitä, englanniksi Potworms ja latinaksi Enchytraeidae. Enpä muista mitä ovat suomeksi. Niitäkin voi olla hyvässä kompostissa vilisemällä.' Suurkiitos Tampereelle!

Ryhdyn kompostoimaan talousjätteitä. Saanko sijoittaa kompostorin mihin lystään omalla pihallani ja täytyykö kompostoinnista tehdä ilmoitus, kuten edellisellä asuinpaikkakunnallani?

Jätehuoltomääräykset vaihtelevat kunnittain, Oulussa kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta tai anoa siihen lupaa. Meillä toimii riittävän hyvin naapurivalvonta. Suomalaisella perusluonteella varustetut naapurit ilmoittelevat kyllä valvovalle viranomaiselle, jos naapurin komposti on huonosti hoidettu tai liian lähellä omaa tonttia. Oulun jätehuoltomääräysten mukaan kompostoria ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa, ellei kyseessä ole rakennuslupaan merkitty jätehuollolle varattu tila.

JOULU

Joulun jätteiden muistilista (pdf)

.