|
Alhoniemi, Pirkko 1969: Isänmaan korkeat veisut. Turun ja
Helsingin romantiikan runouden patrioottiset ja kansalliset
motiivipiirit. Helsinki: SKS.
Ammondt,
Jukka 1983: Ihminen luonnossa – luonto ihmisessä. Näkökulma
romantiikkaan. – Kari Sallamaa toim. Kansalliskirjallisuuden
synty ja Snellmanin perintö. Oulun yliopiston Kirjallisuuden
laitoksen julkaisuja 5. Oulu.
Anttila,
Aarne 1929: Jokunen lisätieto Samuli Bergh-Kalliosta. –
KTSV 1. Helsinki: SKS, s. 191-196.
Bergh,
A. W. 1947: Samuli Kustaa Kallion sukujuurien selvittelyä.
Kaltio 3/1947, s. 69-70.
Ehnqvist,
Arthur 1954: Kallio – Samuel Kustaa Bergh. ”Oman maan”
suomenkielinen runoilija. Kaltio 2/1954.
Godenhjelm, B. F. 1908: Vielä vähän Kallion runoudesta.
Virittäjä 8/1908, s. 145-148.
Godenhjelm, B. F. 1911: Kallion ”Sirkka”. Virittäjä
8/1911, s. 124-126.
Gottlund, C. A. 1832:
Otava eli suomalaisia huvituksia C.A. Gottlundilta. II osa.
Tukhulmi: B.M. Bredberg. 1832.
Grellmann, H. 1948:
Goethes Wirkung in Finnland von Porthan bis Lönnrots Tod. –
Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia B LXI: 3.
Helsinki. 1948.
Grotenfelt, K. 1908:
Goethen ja Kallion runoja koskevan kirjoituksen johdosta
Virittäjän viime numerossa. Virittäjä 6/1908.
Heikinheimo, Ilmari 1930: Kallio ja Kaarle Aksel Gottlund.
Vanhaa ja uutta heidän suhteistaan. Virittäjä 1/1930, s.
8-19.
Heikinheimo, Ilmari 1952: Pilasiko K. A. Gottlund Kallion
runoja? Helsingin Sanomat 11.7.1952.
Heikkinen, Hannes 1934: Samuli Kustaa Berg (Kallio).
– Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton vuosikirja II 1934.
Oulu, s. 9-51.
Heikkinen, Hannes 1935: Tietoja Samuli Kustaa Bergin
(Kallion) sukupuusta. -
Pohjois-Pohjanmaan
Maakuntaliiton vuosikirja
III 1935. Oulu, s. 157-158.
Hirvonen, Maija: Bergh,
Samuel Gustaf (1803 - 1852). Kansallisbiografia.
Biografiakeskus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hökkä-Muroke, Tuula 1978: Kallion – Samuli Kustaa
Berghin – kirjallisuus- ja aatehistoriallinen muotokuva.
Kaltio 6/1978, s. 171-175.
Hökkä,
Tuula 1994: Milloin muistelet minua. – Satu Grünthal ja
Kirsti Mäkinen toim. Mistä ääni meissä tulee. Runoja ja
tulkintoja. Helsinki: WSOY.
Hökkä,
Tuula 1995: Runoa lukiessa – Paul de Man. – Mervi Kantokorpi
toim. Kuin avointa kirjaa. Leikkivä teksti ja sen lukija.
Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitoksen
julkaisuja 6. Helsinki.
Hökkä, Tuula 1999: Modernia
kansallista lyriikkaa. Teoksessa Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala
(toim.): Suomen kirjallisuushistoria 1. Hurskaista lauluista
ilostelevaan romaaniin. Helsinki: SKS, 298-312.
Impiwaara, Hannes 1923: Pohjalaisia sukujohtoja I. –
Suomen sukututkimusseu-ran vuosikirja VII. Helsinki.
Kalajoki, Atte 1945: Eräitä piirteitä maakuntahengestä
pohjoispohjalaisten kirjailijain innoittajana. Kaltio
1/1945.
Kalajoki, Atte 1947: Oulun kuva kaunokirjallisuudessamme. 4.
Berg-Kallio. Kaltio 2/1947, s. 44-45.
Karttunen, U. 1900: Samuli Kustaa Bergh. Virittäjä
1/1900, s. 1-4.
Karttunen, U. 1903: Pieni lisätieto Samuli Kustaa Berghistä.
Virittäjä 8/1903.
Kaukonen, Väinö 1964: Suomenkielisen taidekirjallisuutemme
varhaisvaiheet. Teoksessa Lauri Viljanen (toim.): Suomen kirjallisuus III. Turun romantikoista Aleksis
Kiveen. Helsinki: SKS ja Otava, 41-73.
Krohn,
Julius 1897: Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet.
Helsinki.
Krohn,
Julius: Elämäkerrallisia tietoja runoniekoista y.m. –
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto.
Laurila,
Vihtori 1968: Kallion rakkaus. – Laurila, Vihtori: Laulu
ja raipat. Oulu: Pohjoinen, s. 123-128.
Maliniemi, Irja 1949: Eräs oletettu Goethen vaikutus maamme
runoudessa. Valvoja 7/1949, s. 273-279. Sama erip. 1949.
Mäkelä,
Hannu 1982: Samuli Kustaa Berg. Helsinki: H. Mäkelä.
Toinen täydennetty laitos Otavan kustantamana 2003.
Mäkelä,
Hannu 1990: Samuli Kustaa Berg – Isaskar Sitarlassa. Oulu
1990. Kaleva s. 117-147.
Okkonen,
Onni 1908: Eräs Goethen runo ja Kallion ”Soidin”.
Virittäjä 5/1908.
Rancken,
Gunnar E. 1968: Samuli Kustaa Kallion faabelit ja niiden
aihepiiri. – KTSV 23. Helsinki: SKS, s. 113-127.
Rintala, Paavo 1982: Samuli Kustaa
Berg. Kaleva 17.9.1982.
Sassali,
Sirkka 1968: Samuli Kustaa Bergh-Kallion runoilijakuvan
piirteitä. Kaleva 14.4.1968.
Snellman, J. V. /J. V. S./ 1857: Inhemsk litteratur.
Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning n:o 9/1857.
Svanljung, J. Kr. (J. KR. S.) 1883: Skolminnen från 1830-
och 1840-talen.
Nikolaistad.
Tarkiainen, V. 1910: Kallion runo ”Oma maa”. Virittäjä
1910, s. 115-120.
Tarkiainen, V. 1922: Samuli Kustaa Kallio ja hänen runonsa
”Oma maa”. – Tarkiainen, Viljo: Piirteitä suomalaisesta
kirjallisuudesta. Porvoo: WSOY.
Tarkiainen, V. 1910: Samuli Kustaa Bergh (”Kallio”).
Nuori Suomi XX:. Helsinki. 1910.
Tarkiainen, V. 1934: Suomalaisen kirjallisuuden historia.
Otava: Helsinki. |
