Puolikovat

Romaanissa Puolikovat (1962) Kaipaisen kerronta kiinteytyy ja aihepiiri laventuu nykynuorten ongelmiin. 

Puolikovissa seurataan eläytyvästi ja selittelemättä muutaman murrosikäisen "pimun" ja "karjun" ristiriitoja kotona sekä heidän jenginsä maleksimista lauantai-iltana pikkukaupungin kaduilla. Tilanteen kiteyttää erään jengiläisen toteamus: "Ei mikään hima ole hyvä. Kartsalla on parempi."

Nuorten puheet ovat onnistuneesti kirjallisuuteen sovitettua slangia. Romaanin esitöinä Kaipainen nauhoitti nuorten keskusteluja ja sijoitti siihen joitakin repliikkejä sellaisinaankin, minkä voi nähdä ennakoivan myöhempää todellisuushakuista kerrontatapaa. 

Ote Anu Kaipaisen romaanista Puolikovat

Urbaanin puhekielen tunkeutuminen kirjallisuuteen oli ajan ilmiö, joka kuvasti yhteiskunnan kaupungistumista ja nykyaikaistumista. Kielellisen murroksen merkittävä ilmaus oli vuotta aikaisemmin ilmestynyt Pentti Saarikosken omintakeinen käännös amerikkalaisnuorison kulttikirjasta, J. D. Salingerin romaanista Sieppari Ruispellossa (1951). 

Teoksen saatavuustiedot

Lähteet:
Gröndahl 1962; Haikara 1962; Niemi 1995; Paasilinna 1963; Pennanen 1963; Piirto 1962; Polkunen 1962; Tiusanen 1963; Vainikkala 1979.

Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto 2005