|
Tyyliltään pateettisessa ja kohtalonomaisessa talvisotaromaanissaan Kaipainen tuntuu ensi lukemalta etääntyneen kauas 60-luvun sodanvastaisuudestaan.
Vierus verta täynnä on historiallinen romaani. Se pyrkii ymmärtämään 30-luvun aateilmastosta kumpuavaa isänmaallista uhoa suojeluskuntineen ja lottajärjestöineen
niiden omista lähtökohdista.
Kuitenkaan kirjailijan pasifistisessa Arkkienkeli Oulussa 1808–1809 -romaanissaan (1967) asettamat peruskysymykset rakkaudesta, julmuudesta ja ihmisessä piilevästä muutoksen mahdollisuudesta eivät ole olennaisesti vaihtuneet. Niihin vain haetaan uusia, ehkä realistisempia näkökulmia. Kuten tekijä toteaa esipuheessaan:
"Minulle tärkein on aina ollut rauha, joka valitettavasti saavutetaan vain sodan jälkeen." Kaipaisen sotaromaani limittää rintamamies- ja lottatodellisuutta sekä sodan jaloissa pyörivien lasten ja vanhusten elämää evakossa ja vankileirillä.
Päällimmäisenä on nuoren avioparin, Annan ja Juhanin, suhteen kehitys.
Yltiöisänmaallinen Anna kypsyy pasifistiseen vakaumukseen lääkintälotan työssä. Romaani huipentuu
Juhanin sankarikuolemaan ja talvisodan ihmeeseen: Raatteentien torjuntavoittoon
ylivoimaisesta vihollisesta.
Juhani ja Anna löytävät toisensa henkisesti ja eroottisesti vasta sodassa. Heidän syvenevä rakkaussuhteensa symboloi koti- ja eturintaman vahvaa yhteisyyden tunnetta. Anna jättää pienen poikansa anopin hoiviin ja seuraa miestään sotaan kuin Runebergin Lotta
Svärd. Romaanin nimi viittaa suomalaisen lyriikan väkevimpään rakkauslauluun, kansanrunoon "Jos mun tuttuni tulisi", jonka säkeitä sovitetaan sidontapaikan veriseen
lottatodellisuuteen.
Vierus verta täynnä piirtää kuvaa taistelevasta perhekunnasta, joka tunnetaan jo Runebergin ja Topeliuksen teoksista. Mutta kun taisteleva perhekunta on perinteisesti esitetty kovin miehiseksi, Kaipainen korostaa naisten sankaruutta sodassa. Romaanissa myönnetään talvisodan ihme, mutta mukaan tuodaan myös rikkovia näkökulmia. Niitä edustavat vakaumuksellisen ristiriidan vuoksi itsemurhaan päätyvä sotilaspappi sekä venäläisten apuriksi ryhtyvä korpikommunisti.
Yli kansallisen ajattelun rajojen korostetaan tunteisiin vetoavasti vihollisen
– ryssien – ihmisyyttä. Kuolleen venäläisen naissotilaan taskusta löytyy lapsen valokuva ja huulipunapuikko. Juhanin sankarikohtalon täyttymisessä Raatteen taisteluissa on viitteitä Yrjä Jylhän
Kiirastulen (1941) "Kohtaus metsässä" -runoon, jossa kahden taistelijan satunnainen kohtaaminen kuvataan rintamalinjat ylittävässä
yleisinhimillisessä valossa. Romaanin käännekohdassa uupunut Anna yhdistää sidontapaikalle erehdyksessä tuodun kaatuneen venäläisen upseerin Juhaniin.
Ote Anu Kaipaisen romaanista Vierus verta täynnä
|
