|
V. A.
Koskenniemi kävi Oulussa melko harvoin ylioppilasvuosiensa jälkeen.
Maaliskuussa 1939 hän
saapui Oulun Hiihdon
50-vuotisjuhlien kunniavieraaksi ja tapasi nuoruutensa hiihtoidolit Juho Aitamurron ja Juho
Ritolan. Koskenniemi lausui otteita Hannu-runoelmasta
iltajuhlassa, jossa vallitsi ”reipas
talviurheilumieliala ja maakuntatunnelma”. ”Professori
Koskenniemen välitön, leppoisa ja lämmin esitys kohotti mielialoja
ja kuljetti jokaisen ajatukset koulupojan näkemyksiin 40 v.
sitten”, raportoi toimittaja Atte Kalajoki Kaiussa
14. maaliskuuta 1939.
Arvo Alanne haastattelee 50. Oulun Hiihtojen
juhlakilpailuissa 1939.
Vas. maaherra E.Y. Pehkonen, V.A. Koskenniemi,
Arvo Alanne, Juho Ritola.
Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.
Runoilijaprofessori
asui vierailullaan Seurahuoneessa,
jonka juhlasalin aulassa oli esillä suunnitteilla olleen Merikosken
voimalaitoksen pienoismalli. Hän toivoi vapaana kuohuvan kosken säästämistä
edes osittain:
-
Sillä, huomautti hän hetken mietittyään, jos mikään on omiaan
antamaan Oululle luonnetta, on sitä koski ja sillat. Täytyisi
löytää jokin harmonia voiman ja kauneuden vaatimusten välillä, eikä
siinä mielestäni tarvitsisi kauneusnäkökohdan ehdottomasti kärsiä.
(Kaiku
15.3.1939)
Huhtikuussa
1953 Koskenniemi matkusti
Ouluun Merikoskikerhon I taidepäivien päävieraaksi. Hän kommentoi muuttunutta
kaupunkimaisemaa:
Kun
tulin tänne, oli minun myönnettävä, että Oulun kaupunkikuva oli
suuresti muuttunut, ja se, mitä ehkä kaikkein enimmin kaipasin,
oli Merikosken pauhina. Merikoskihan on säestänyt oululaisia
vuosisatojen aikana ja on todellakin jotain hyvin surullista, että
se nyt on vaiennut. Ehkei kokonaan, mutta ainakaan minun korvani eivät
ole sen pauhinaa nyt enää kuulleet.
(Kaleva
14.4.1953)
Isäntänä
toiminut Atte Kalajoki muisteli Koskenniemen vierailua taidepäivillä
Kalevassa
1.
toukokuuta 2003.
VAK Merikosken sillalla taustanaan voimalaitos.
Atte Kalajoen kotiarkisto.
Oulun I taidepäivien
lopettajaisillalliset Oulu kauppaklubissa Rauhalassa.
Valokuva: Uuno Laukka. Atte Kalajoen kotiarkisto.
Lisätietoja klikkaamalla kuvaa.
Koskenniemi
kävi entisessä opinahjossaan Oulun lyseossa keväällä 1953,
ilmeisesti ainoan kerran ylioppilaaksi tulon jälkeen. Tiettävästi hän
myös osallistui ylioppilasluokkansa 50-vuotistapaamiseen.
"V.A. Koskenniemi huhtikuussa 1953
lyseossa estradilla (seuranaan itse Runeberg)."
Atte Kalajoki. Julk. Kaltiossa V.A.K.:n kiitoskirjeen yhteydessä.
Kuva: Väinö Ukura.
Atte Kalajoen kotiarkisto.
Runoilijaprofessori
tuli synnyinkaupunkiinsa viimeisen kerran vuonna 1961.
Silloin paljastettiin lapsuudenkodin
seinään kiinnitetty muistolaatta. Isonkadun ja Kauppurienkadun
kulmassa sijainneessa puutalossa toimi tuolloin Nikan
kirjakauppa, ja rakennuksen kohtalo – purkaminen seuraavana
vuonna – oli jo tiedossa. Atte Kalajoki piti marmorilaatan
paljastuspuheen. Muistomerkki katosi talon purkutöiden yhteydessä ja
löytyi myöhemmin Tuirasta. Joku oli myynyt sen kiinnostuneelle
ohikulkijalle. Tänä päivänä muistolaatta on piilossa talon sisäpihalle
johtavan rautaportin takana, mistä sitä on lähes mahdoton huomata.
VAK kotiportillaan Kauppurienkatu 16:ssa,
ns. Nikan pikkupuoli.
Atte Kalajoen kotiarkisto.
Terho
Sakin veistos ”Merikosken muusat” paljastettiin Ainolan
puistossa V. A. Koskenniemen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä
1985. Nolo painovirhe patsaan jalustaan kaiverretussa syntymävuodessa korjattiin myöhemmin: oikea vuosi oli 1885,
ei 1865. Graniittipatsaan pronssinen kopio sijaitsee Turussa
Koskenniemenkadulla lähellä yliopistoa.
|
