|
Outi on tullut raskaaksi suhteesta Ekiin. Mies on seitsemän
vuotta vanhempi ja eronnut. Se tavallinen tarina: tyttö
rakastaa, mies käyttää hyväksi. Outi syyttää itseään, eikä pysty
kertomaan vanhemmilleen. Hän ajattelee, että äiti ymmärtää
TV-sarjojen ihmiskohtaloita, mutta ei omaa tytärtään. Outin
ajatuksissa avioton äitiys on katastrofi, järkytys ja häpeä,
joka koskettaa myös vanhempia:
Ulkona hän siirsi myssyn taskusta kassiin, vaikka tuuli löi
voimalla korvista läpi. Vaikka kuolis tähän paikkaan, hän ajatteli,
sittenpähän selviäisi helpolla, ja kaikki muutkin selviäisivät, isä ja äiti
etenkin; kuollut tytär oli sentään paljon kunniakkaampaa kuin
häpeällisesti raskaana oleva. (27)
Eki, itsekeskeinen naistennaurattaja saa mennä menojaan: ”Sen
ääni oli koholla, täynnä Kairoa, lentoon lähdössä, kohoamassa
kuin nauru.” (86). Outi ajattelee:
Mikä mä nyt oon, Eki hei, mikä mä nyt oon? Yhtä ku tyhjää,
vähempi ku kuvitelma, ja voiks olla mitään vähempää, ei voi.
(93)
Outi ei usko ystäviään, kun he puhuvat laillisesta abortista.
Hän pelkää asian paljastuvan vanhemmille ja turvautuu
puoskariin. Katastrofin jälkeen selviää, että vanhempien tukeen
olisikin voinut turvautua:
- - ’Älä itke, Outi’, äiti oli sanonut, ja äidin silmissä
läikkyivät kuvajaiset kuin pestyt ripustetut vaatteet, joihin tuuli on
kauan puhaltanut. Eikä se ollut puhunut mitään häpeästä eikä syyttänyt eikä säälinyt itseäänkään - -
(127)
Oharissa sivutaan monia Laineen myöhemmällekin tuotannolle
keskeisiä teemoja, kuten nuoren yksinäisyyttä ja rakkaudenkaipuuta, äidin
ja tyttären suhdetta, nuorten ja aikuisten suhdetta, perheiden hajoamista,
eriarvoisuutta ja vastuun ottamisen tärkeyttä.
Arvostelijat pitivät Oharista pienin varauksin:
Ritva Heinosen
mielestä teoksessa ”ei ainakaan ole jälkiä hymistelystä ja alentuvasta
näkökulmasta, vaan tarina lähtee nuoren tasolta, nuoren näkökulmasta,
saarnaamatta ja moralisoimatta”. Minna Vuorinen kehui kirjailijan kykyä
eläytyä tytön näkökulmaan sekä tunteiden että kielen tasolla. Pirkko Kallio
kirjoitti: ”Se puhuu tärkeistä asioista yksinkertaisesti, rehellisesti, moralisoimatta.
Ja se on hyvää kirjallisuutta: tekstillä on ulottuvuuksia moneen suuntaan.
Elämä on sen valossa monisärmäinen ja rikas.”
|
