|
Samuli
Paulaharjun asema kirjallisuuden kentässä on kaksijakoinen. Toiset
pitävät häntä pääasiassa kansatieteilijänä, joka kokosi
keruuaineistostaan kirjoja. Toisten mielestä hän on kirjailija, joka
loi keruuaineistosta kaunokirjallisia tarinoita. Paulaharju olikin
osin tutkija ja osin taiteilija. Taiteellisuus ilmeni
kirjoitusvaiheessa, kun keräykset muotoiltiin kansan luettavaksi.
Silloin Paulaharju loihti niukkasanaisista muistiinpanoista pitkiä
kuvailevia lauseita. Sanotaan, että hän puhalsi muistiinpanonsa
henkiin.
Paulaharju
eläytyi keruukohteidensa elämään ja kuvaili niitä tunnelmia ja
tilanteita, joissa he elivät. Hän oli kansan mies ja viihtyi
ihmisten seurassa. Ihmiset luottivat häneen, ja hän kiitti
tiedoista ja luottamuksesta kirjoittamalla aineistoistaan kirjoja.
Paulaharju ei halunnut kerätä aineistoa pelkästään arkistojen kätköihin.
Paulaharjun
kirjat olivat kaavamaisia. Niille muodostui omanlaisensa rakenne. Hän
jakoi teoksensa lukuihin, jotka käsittelivät kulttuurin eri piirteitä.
Aina löytyi luvut kalastukselle, metsästykselle, rakennuksille,
juhlille ja muille tavoille. Lapin kirjat rikkoivat kaavamaista
perusrakennetta. Ne olivat enemmänkin tarinoita ihmisistä ja eri
aiheista kuin tietoa kulttuuripiirteistä tai tavoista. Luontokuvaus
oli oleellinen osa Lapin kirjoja. Niissä todella näkyy Paulaharjun
kirjailijan ote.
Pallasjärvi
Pohjois-Pohjanmaan
museo, Samuli Paulaharjun kokoelma
Paulaharju
perehtyi alueen kulttuuriin ja jopa murteeseenkin. Hän käytti
kirjoissaan murretta kirjakielen lomassa. Murre oli yleensä
kirjoitetuissa vuorosanoissa. Murresanat kursivoitiin useimmiten
erottumaan Paulaharjun omasta kielestä. Murre teki kirjoitustyylin
vivahteikkaaksi ja eläväksi. Oudoista sanoista huolimatta tyyli oli
sujuvaa ja havainnollista. Tosin joidenkin arvioiden mukaan kieli
saattoi välillä olla raskasta ja pateettista. Paulaharju väritti
kirjansa huumorilla. Kirjojen tyyli ja sisältö kävivät rönsyileviksi
sivulauseiden ja useiden aiheiden myötä.
Pääosa
Paulaharjun teoksista oli tiedon ja eläytymisen yhdistelmiä. Hänen
novellinsakin perustuivat ainakin aiheiltaan kansankertomuksiin ja
uskomuksiin. Kirjat olivat hänelle taiteellisia kokonaisuuksia,
joihin hän teki itse kaiken ulkoasua myöten. Paulaharjun kirjat eivät
välttämättä ole olleet suuria myyntimenestyksiä, mutta aina
niille on löytynyt lukijansa ja niistä on otettu vuosien saatossa
useita painoksia.
Paulaharju
on yksi Suomen tuotteliaimmista kirjailijoista ja ahkerimmista
perinteenkerääjistä. Hän kirjoitti teoksiensa lisäksi lehtiin.
Tuotteliaisuutta kuvastaa se, että parhaimmillaan Paulaharjun juttuja
julkaistiin vuodessa parikymmentä. Paulaharjun keruumatkojen ansiosta
arkistoissa on paljon tutkimusaineistoa, joka on koostettu tarinoiksi
myös tavallisia lukijoita varten. Siten hänen elämäntyönsä on
merkittävä sekä tieteellisesti että taiteellisesti. Teoksissa on
tieteellisen sisällön lisäksi taiteellinen ja luova tyyli. Teokset
ovat edelleenkin mielenkiintoisia kansankulttuurin kuvauksia. Ne ovat
tallentaneet meille sanoin ja kuvin menneiden aikojen tarinoita,
tunnelmia ja maisemia.
|
