|
"Faustus, vuokraviljelijän poika Säiniöltä, läheltä Viipuria
syntyisin. Lyseon kävi Oulussa jossa äiti ja isoäiti hänet
kouluttivat, Jumalaa pelkääviä ihmisiä olivat. Teologiaa sitten
opiskeli Faustus mutta ylimielisenä hylkäsi pian jumalansanan, ja
kynäkutkainen kun oli, niin kuin vanha kansa Oulussa vielä muistaa,
vaihtoi tiedekuntaa ja etsi kirjallisuuden historiasta salvaa
sanasyyhyynsä; ei löytänyt, luovutti. Helmiä sioille olivat hänelle
Shakespearet ja Marlowit, Goethet ja Heinrich Heinet. Vallassa
istujien persous kultaan ja alistamiseen, niiden tutkiminen veti
puoleensa tätä nuorta miestä. Politiikka ja valtiotiede. Mutta
kauan ei viihtynyt, turhautui ja mitä jäi miehelle: tyhjät taskut
ja ivallinen mieli. Nuoruus oli mennyt ja opiskelutoverit kaikki
istuivat turvallisesti virassaan pappeina, tuomareina, lehtoreina,
sotilaina ja hän, Faustus, tyhjän päällä. Vuosisadan pettymys
matkasauvana seisoi vedenjakajalla, toinen jalka menneisyyden tolkuttomuudessa jota inhosi, toinen etsien tulevaisuutta joka
pelotti.
Silloin, niin kuin muistaa vielä Oulussa vanha kansa, tämä mies solmi
liiton Mefiston kanssa." (Faustus, s. 182-183)
Rintalan teos on elämäkerta, esseeromaani,
dokumentti, historiateos. Kauneutta etsivän kirjailijan vaellus
suvereenisti historiassa tekee teoksesta vaikeasti lähestyttävän ja
edellyttää laajaa kirjallisuuden ja kulttuurihistorian tuntemusta.
Teoksessa on paitsi lempeää itseironiaa myös
herkullista kritiikkiä nyky-Oulua ja -yhteiskuntaa kohtaan.
"Oulu himoitsee tulla nimetyksi Euroopan kulttuurikaupungiksi. Se
haluaa viestittää Brysseliin, suuren karnevaalin
komissaarinaamioille että sen menneisyys on kaunis kuin pohjoinen
unelmakesä jossa kävi koulunsa vuosisatamme Faustus. --- Kaupungin
nykyjohto, yliopiston teknologian laitos ja talousalueen päättäjät
pitävät ideaa hyvänä. Se tuo turisteja, vie kaupungin nimeä ulos
ja houkuttelee sijoittajia."
(s. 197-198)
Rintalan viimeiseksi jäänyt teos enteilee ikuisen
etsijän, "elämäntapajuutalaisen" perille pääsyä,
kuoleman läheisyyttä. Ikääntynyt kirjailija on palannut Ouluun
hautaamaan sodassa kaatuneen isänsä tuhkaa, joka hänellä on mukana
peltilaatikossa. Isän - maallisen isän lisäksi myös taivaallisen
isän - etsintä historian kerrostumien alta on yksi Rintalan keskeisiä
teemoja kautta koko tuotannon.
|
