|
Vaaskivi vietti vuonna 1939 reilun puoli vuotta
Italiassa. Matka oli hänelle
unelmien täyttymys ja jälkeenpäin loputtoman päivähaaveilun ja
muistelun kohde. Matkan satoa olivat valtaisan historiallisen teoksen
lisäksi lukuisat matkaselostukset ja artikkelit. Lisäksi julkaistiin
matkakuvaus Rooman tie (1940).
Teoksessa Vaaskivi kuvaa tyypilliseen värikkääseen
tapaansa italialaista elämäntapaa, yhteiskuntaa ja kulttuuria eri näkökulmista.
Rooman tie muistuttaa
suuresti aiemmin kirjoitettuja kulttuurikriittisiä teoksia Vaistojen kapina ja
Huomispäivän
varjo. Vaaskivi pohti edelleen aikansa uuden kulttuurin ja
maailmankuvan tuottamia ongelmia. Hän pohti myös sodan olemusta ja
sen jälkeistä paluuta rauhaan ja järjestyneeseen yhteiskuntaan.
Vaaskivi toi esille oman mielipiteensä sodan kynnyksellä olevan
Euroopan poliittisesta tilanteesta. Vaaskiven käsitys saksalaisesta
maailmasta on ristiriitainen. Toisaalta hän kuvaa saksalaista henkeä
ilottomaksi ja persoonattomaksi. Toisaalta saksalaisten elinvoima ja
tahto rakentaa uutta imperiumia tekee häneen suuren vaikutuksen.
Kirjailijan matka ajoittui historiallisesti
merkittävään ajankohtaan. Toinen maailmansota oli juuri
alkamaisillaan, ja ilmapiiri Italiassa oli kireä. Vaaskivi
korostaakin Rooman tien
esipuheessa kirjoitusajankohdan rauhattomuutta ja tulevaisuuden epävarmuutta.
Kriitikot pitivät Rooman tietä
liian raskaana ja asiapitoisena matkakuvaukseksi. Kirjasta puuttuu
matkakertomuksille tyypillinen huumori ja tuttavallisuus, joka olisi
tehnyt kirjasta luettavamman.
|
