Yrjö Koivukari (vuoteen 1931 Mononen)
 |
Syntyi Oulujoella 1901 |
|
|
Suoritti ylioppilastutkinnon Oulun maanviljelyslukiossa
1923. Muutama vuosi opiskelua Helsingin yliopistossa maa- ja
metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa |
|
|
Toimi kansakoulunopettajana
vuosina 1948-1960 useilla paikkakunnilla |
|
|
Aikakauslehtien päätoimittaja;
Pohjantuuli 1933-1934, Ahjo 1936-1939 ja Lapin Loimu
1954-1957 |
|
|
Kuoli Karkkilassa 1979 |
Yrjö Koivukarin tuotanto käsittää runoja, novelleja, romaaneja,
lehtiartikkeleita sekä yhden näytelmän.
Koivukari on perusluonteeltaan lyyrikko. Hänet on määritelty
lähinnä siljolaiseksi eetikoksi, oman minänsä rakentajaksi ja
tulkiksi. Toisaalta Koivukarin runous ottaa kantaa aikansa henkiseen
tilaan. Keskeistä hänen lyriikassaan on kristillinen eetos. Ilman
uskoa ihmislaji tuhoutuu ja inhimillisyys katoaa yhteiskunnasta.
Koivukarilla oli myös vahva asema kulttuurilehtien perustajana ja
päätoimittajana. Kulttuurilehdissä hän saattoi vaikuttaa
yhteiskun-
nallisesti ja julistaa maailmankatsomustaan. Lapin Loimu
-lehti keskittyi aluksi Lapin läänin asioihin, myöhemmin myös muihin
yhteiskunnallisiin asioihin kuten varattomien opiskelijoiden
opinto-
rahaston tukemiseen ja yliopiston perustamiseksi Ouluun. Lapin
Loimu -lehti julkaisi kirjoituksen pohjalaisen tutkijarahaston idean, joka
on toteutunut Pohjois-Pohjanmaan rahastona.
|
Tuotanto:
Kukaan ei tiedä mitään. Kirja 1931
Alastomat kasvot: novelleja. WSOY 1932
Taivas meren takana: runoja. WSOY 1934
Multa polttaa: romaani. Ponsi 1953
Timanttikammio: runoja. Gummerus 1953 (käännetty ranskaksi
Tanière diamantine poèmes, Syndicate Press, 1975)
Ihmisen aika: runoja. Pohjoinen 1971
Viimeiset tulevat: säteilyanalyysin koe Jeesus – Marx –
Lenin. Pohjanponsi 1972
Kohti aurinkoa: runoja. Mysteeni 1973
Häkämyrkytys: romaani. Mysteeni 1974
Ihmisen aika: runoja. Mysteeni 1974
Kylmän kehän vangit: romaani. Syndicate Press 1974
Tyttö kadulta: 3-näytöksinen tragikomedia. Syndicate Press 1975
Kootut runot. Omakustanne 1979 |
|
