|
Eila Kostamo
 |
Syntynyt 1938 Oulussa |
|
|
Ylioppilas 1957 Oulun
yhteislyseosta |
|
|
Filosofian
kandidaatti 1965 Helsingin yliopistosta |
|
|
Toiminut aluksi suomentajana, sitten kaunokirjallisuuden toimittajana kustantamoissa vuosina 1969-2003.
WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden osaston osastopäällikkö 1987-1991. Toimittanut lukuisia koottuja
ja valittuja runoja, mainittakoon Eila Kivikk´ahon, Mirkka Rekolan ja Einari Vuorelan tuotannot, sekä
artikkelikokoelman Todistajan katse, kirjoituksia taiteen ja kirjallisuuden etiikasta, yhdessä
Leena Krohnin kanssa. |
|
|
Valtion kääntäjä-palkinto 1973, Valtion kirjallisuuspalkinto 1979, Kiitos
kirjasta -mitali 1984, WSOY:n tunnustuspalkin-
to 1998. Finlandia-palkintoehdokkuus
vuonna 1987 teoksella Mustarastas |
Eila Kostamon romaaneissa menneisyys erilaisine kokemuksi-
neen heijastuu vahvasti
päähenkilöiden nykypäivään ja vaikuttaa myös heidän ratkaisuihinsa ja päätöksiinsä.
Selkeän ja rauhalli-
sen kerronnan takaa löytää tämän päivän vaativan yhteiskunnan.
Romaaneissaan Lapsinainen ja Mulperipuun mehu Kostamo on tilittänyt
omia ja kohtalotovereiden sotalapsiajan kokemuksia Ruotsissa. Esseistinä ja ajattelijana Kostamo on tutustuttanut Flaubertin sekä
Abélardin ja Héloïsen maailmaan.
Kostamon suomennoksista mainittakoon Charles Baudelairen Pariisin ikävä (yhdessä
Väinö Kirstinän kanssa) ja Alaston sydämeni, Michel Tournierin Perjantai, Oscar Parlandin
Peilipoika ja Thomas Warburtonin Kolmen metrin pino.
|
Tuotanto:
Karinkävijät. WSOY 1975
Lapsinainen. WSOY 1978
Vaiteliaat vuodet. WSOY 1983
Mustarastas. WSOY 1987
Haava: Flaubertin kuuntelua. WSOY 1992
Heloisen taivas: kertomus abbedissa Heloisen rakkaudesta ja elämäntyöstä. WSOY 1997
Kosketus. WSOY 1999
Mulperipuun mehu. WSOY 2002
Kanssakulkija. WSOY 2005
|
|
