|
”Siinä heräs´ hirveimmin
Mieluisesa mökisänsä
Ukko, tulen tohinasta,
(Vanha Jauhola asui palopaikkaa vastapäätä)
Palon pauhusta pahasta
Vaaran suuren vieryksillä,
Paapen paloa lähellä
Joutu vanha vaipan alta,
Karjumalla kadun poikki,
Paapen peljäten perettä!
Vaan ei väki veräjästä,
Käynyt käyvä kartanolle,
Luja lukku, sulku suulla,
Palo painet-huoneissa!
Iski kiven ikkunasta,
Karahutti korkialle,
Pahki painajan pesähän!
Herää Paape helinästä,
Eikä viivy vihaisesti
Kysymästä konnan työtä;
Vaan jo kiitti korviansa
Tuli kiiret kumppaneille,
Pelko, paikalla pakohon.”
|
|
