 |
Höyrylaiva
Uleåborg, kapteenina O. Ravander, liikennöi rannikkokaupunkien
välillä Oulusta Pietariin - rautatietä ei vielä ollut Ouluun.
Laiva oli rakennettu v. 1876, ja sen omisti Uleåborgs Ångfartygsaktiebolag.
Kuva teoksesta: Heikkinen, Helge: Tuntematon merimies (WSOY,
1975)
|
Sanomalehdet
seurasivat aikansa julkkiksen matkan edistymistä, vain suuret otsikot
puuttuivat. Kaikkialla Lönnrot joutui huomionosoitusten kohteeksi. Ida
Lönnrot kirjoitti sukulaiselleen Amanda Lönnrotille: "…minne kääntyikin,
puheita ja laulua ja kukkavihkoja. Ajanmittaan tämä alkoi tuntua hyvin
yksitoikkoiselta. Ei ole täst'edes juuri halua lähteä pois rakkaasta
korvestamme." (Aarne Anttila: Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta.
2.p. SKS 1985.)
Oululainen sanomalehti
Kaiku uutisoi 16.7.1881 "kunniavanhus" Lönnrotin saamasta vastaanotosta
Kajaanin maatalousnäyttelyssä. Ennen näyttelyyn tuloaan Lönnrot oli
viipynyt kolme viikkoa Ristijärven pappilassa veljenpoikansa F. F. Lönnrotin
luona ja viihtynyt hyvin, siellähän häntä ei katsottu kuin "posetiivarin
koreata apinaa".
Oulussa Lönnrotit viipyivät lähes viikon raatimies P. W. Snellmanin
vieraina. Lönnrot ei muuta pyytänyt kuin vain saada olla rauhassa, koska
halusi keskittyä virsikirjatyöhön. Kuvernöörin järjestämille juhlapäivällisille
hän osallistui. Oulusta Lönnrot lähti Ida-tyttärensä kanssa Uleåborg-laivalla
etelään 15.7.1881. Pohjois-Suomi raportoi matkalaisten lähdöstä 16.7.1881:
 |
Kanslianeuvos
Lönnrot lähti eilen iltapäivällä eteläänpäin höyrylaivassa "Uleåborg".
Suuri määrä kaupunkimme vallassäätyisiä, niin miehiä kuin naisia,
oli kokoontunut höyrylaivan lähtöpaikalle, jättämään kunnioitettavalle
vieraalle jäähyväiset. Laivan perätäkille tilatun maljan äärellä
provasti Bäckvall puhui muutamia sydämestä lähteneitä sanoja vieraan
kunniaksi, johon hän kiittäen vastasi. Useat nuoret neidot olivat
rakkaana pidetylle vanhukselle tuoneet kauniita kukkavihkoja.
Kun höyrylaiva teki lähtöä, nostettiin kahteen toviin kaikuvat
kolmikertaiset eläköönhuudot yhtä ylistetyn ja ylistettävän kuin
itse itseänsä halpana pitävän suuren kansalaisemme menestykseksi.
|
|
