Hulvaton Erik Tulindberg nuorempi 

Vuonna 1775 maanmittari Erik Tulindberg vanhempi saapui Ouluun lääninkamreeriksi. Hän tuskin silloin vielä tiesi, että hänen pojastaan Erik Tulindberg nuoremmasta (1761-1814) tulisi aikanaan saman viran haltija ja Suomen ensimmäinen taidesäveltäjä. Poika jäi nimittäin Vaasaan käymään kouluaan loppuun ja siirtyi sieltä vuotta myöhemmin Turun Akatemiaan. 

Muutamia kertoja Erik nuorempi toki Oulussa pistäytyi havaitakseen, ettei viihtynyt siellä. Oulussa oli vuonna 1775 alle 3000 asukasta ja pääkaupunkiin Turkuun verrattuna varsin vähän mahdollisuuksia hauskaan elämään. Erik nuorempi oli nimittäin hulvaton. Paras ystävä Nils von Schoultz kuvaa opiskeluvuosia: 

"Tulindbergilla oli harvinaisen hyvä pää, tavattoman nopea käsityskyky ja suuret musikaaliset lahjat, niin että hän oli paras violisti koko maassa. Sitä paitsi hän oli luonteeltaan erityisen lystikäs, täynnä päähänpistoja ja hupaisia kaskuja, hänen seurustelutapansa olivat suhteellisen sivistyneet, joten hän oli tervetullut kaikkialle. Mutta kevytmielisenä, bakkanaalisena ja hekumoiden Freyjan palvonnassa hän käytti vain vähän aikaa opiskeluun, oli milloin konsertissa, milloin krouvissa, milloin ilotyttöjen parissa ja näihin paikkoihin hän aina vei minut mukanaan. Ainoastaan varjelevaa Kaitselmusta, samoin kuin vanhempiani helliä neuvoja ja kehotuksia kiitän siitä, etten kokonaan joutunut turmioon..."

Moni muukin aikalaiskuvaus toistaa Tulindbergin olemuksesta samoja tietoja. Tulindberg on ollut poikkeuksellisen lahjakas opiskelija, loistava seuramies ja niin ensiluokkainen viulisti, että voitti jopa akatemian stipendin "taitavalle soittoniekalle" vuosiksi 1780-1784. Stipendi takasi Tulindbergille mahdollisuuden makeisiin opiskeluvuosiin. Hän huvitteli, harrasti musiikkia ja alkoi kartuttaa nuottikokoelmaansa, joka hänen kuollessaan käsitti 150 kamarimusiikkiteoksen nuotit. Tulindberg valmistui silti normaaliajassa maisteriksi keväällä 1782 kurssinsa priimuksena arvosanalla dignissimus.

Mysteeriset musiikkiopinnot

Valmistuttuaan Turun Akatemiasta keväästä 1782 Tulindberg toimi aluksi Akatemian kirjastossa amanuenssina. Noina vuosina kuusi jousikvartettoa oletettavasti syntyivät. Tulindbergin musiikkiopinnoista ei sen sijaan ole mitään tietoa. Ei esimerkiksi tiedetä, kuka koulutti nuoresta Erikistä "parhaan violistin koko maassa". Oletetaan, että Tulindberg on opiskellut Turussa opettajanaan Carl Petter Lennig, taitava viulun-, klaveerin- ja urkujensoittaja. Vuonna 1782 tiedetään Tulindbergin konsertoineen Turussa triossa, jossa hänen kanssaan musisoivat sellisti Anders Röring sekä viulisti ja säveltäjä Isaac Nordberg Ruotsista. 

Ei myöskään tiedetä, kuinka Tulindberg on omaksunut sen tietouden, mitä hänen jousikvartettojensa säveltäminen on vaatinut. Kvartetot ovat tyylillisesti täysin ajan hermolla eli ne edustavat varhaista wieniläisklassismia. Arvellaan, että Tulindbergin on täytynyt tuntea ainakin Haydnin kvartettoja. Tulindbergin kvartettojen oletettuna sävellysvuonna 1783 Haydnin kvartetot ovat olleet uusinta uutta ja niiden nuotteja on ollut erittäin vaikea saada. 

Nuottien hankkiminen on vaatinut Tulindbergiltä suhteellisen paljon vaivaa ja varoja. Mutta vielä vaivalloisempaa lienee ollut teosten analysoiminen - kuten sanottu, missä ja kenen kanssa nämä opinnot tapahtuivat, on epäselvää. Kvartetoista kuitenkin näkee, että hänen tuntemuksensa esimerkiksi sonaattimuodosta (tai divertimenton muodosta) on ollut kattavaa ja säveltäessään hän on pohtinut muotokysymyksiä kuten ajan säveltäjän kuului. 

Tulindbergilta tunnetaan kvartettojen lisäksi viulukonsertto B-duuri op.1, joka löydettiin Tukholman kirjastosta vuonna 1956. Kvartettoihin verrattuna se on varhainen teos, ehkä jopa eräänlainen oppilastyö. Mitä sen ja kvartettojen välissä siis on tapahtunut? Tämäkin on mysteeri, kuten kaikki muukin sävellystoiminta, jota kaiketi on täytynyt olla. Varmuudella tiedetään, että Tulindberg on säveltänyt toisen viulukonserton, joka on kadoksissa. 
  

Virkauralle Ouluun 1785

Vuonna 1785 Tulindberg siirtyi Ouluun läänin kirjanpitäjän virkaan. Nils von Schoultz, joka tässä vaiheessa oli jo kirjeidensä perusteella suorastaan Tulindbergin ihailija, saapui Ouluun tämän mukana. Pian hän kuitenkin siirtyi Vaasaan hovioikeuden palvelukseen. Tästä eteenpäin Schoultz ja Tulindberg kävivät kirjeenvaihtoa, josta Tulindbergin kirjeet Schoultzille ovat enimmäkseen kadonneet, mutta Schoultzin 57 kirjettä Tulindbergille ovat säilyneet tämän arkistossa. Tämä aineisto on ollut keskeisintä Tulindbergin persoonaa ja elämää hahmotettaessa. 

Vuonna 1787 Tulindberg nai kauppias, ruukinisäntä ja hovineuvos Johan Nylanderin tyttären Margaretan. Naimakauppa avasi Tulindbergille ovet Oulun pieneen seurapiiriin. Tulindberg asettui myös kaupungin musiikkielämän johtoon. Musisointi ei kuitenkaan sisältänyt konserttien järjestämistä kuten Turussa, vaan soitto soi enimmäkseen perhepiirissä. Erik ja Margareta Tulindberg saivat 11 lasta, joista neljä kuoli pienokaisina ja vanhin poika Eric pian Turun Akatemiasta maisteriksi valmistuttuaan. Akatemiasta valmistuivat sittemmin myös pojat Johan, Claes Albert ja Otto Ulrik.  

Musiikki-innostus on saattanut olla Tulindbergin elämässä vähenemään päin vuosien vieriessä. Vuoden 1787 jälkeen Tulindberg ei enää kartuttanut nuottikokoelmaansa. Virkatehtävien hoito vei yhä enemmän aikaa, etenkin kun vuonna 1793 Erik Tulindberg vanhempi kuoli ja Erik nuorempi peri isänsä toimen Oulun lääninkamreerina. 

Oulussa Tulindberg tutki kuitenkin alueen kansanmusiikkia. Keräämänsä nuottimateriaalin ja muistiinpanot hän toimitti sittemmin professori (myöhemmin arkkipiispa) Jacob Tengströmille Turkuun, joka käytti niitä materiaalina omissa artikkeleissaan. Oletetaan, että näiden tutkimustensa vuoksi Tulindberg valittiin Tukholman Musiikkiakatemian jäseneksi vuonna 1797. 

Oulun musiikkielämän juhlavuosi 1799
 
Vuonna 1799 Ouluun saapui italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi seurassaan ruotsalainen taiteenystävä ja kirjailijaeversti Skjöldebrand. Kaksikon piti vain viivähtää muutama päivä ja suunnata Lappiin, mutta vierailu venähti kahden kuukauden mittaiseksi. Kaksikko nimittäin liittyi kvartettiin, jossa heidän lisäkseen musisoivat Tulindberg ja oululainen lääketieteen tohtori Henrik Deutsch. Kvartetti soitti ensin omaksi ilokseen ja pienessä piirissä, mutta kaupunkilaiset alkoivat osoittaa niin suurta mielenkiintoa soitantoa kohtaan, että lopulta järjestettiin jopa muutamia avoimia maksullisia konsertteja. 

Acerbi kertoo: "Kvartetti oli Oulussa yhtä harvinainen ilmiö kuin kaikkein hämmästyttävin komeetta. Kaupungissa ei ollut kymmentäkään asukasta, jotka olisivat koskaan kuulleet neliäänistä musiikkia, ja todennäköisesti siellä ei ollut koskaan esitetty kvartettoa. --- Me koetimme saada vaihtelua aikaan voimakkailla tehokeinoilla ja siirryimme yhtäkkiä kaikkein kovimmasta fortesta pehmeimpään pianoon. Pian näimme kuinka tunneherkät kuulijamme saivat silmiinsä kyyneleitä." 

Musiikin viehätysvoiman lisäksi mielenkiinnon kohteena lienevät pitkälti olleet myös itse ulkomaan elävät. 

Vuonna 1801 Tulindberg soitti jälleen maksullisessa konsertissa Oulussa, tällä kertaa Porin suurpalosta kärsineiden asukkaiden hyväksi. Tämäkin konsertti oli suuri menestys, se mm. tuotti enemmän rahaa kuin vastaava konsertti Helsingissä. Oletetaan, että näissä konserteissa on muun ohella soitettu Tulindbergin kvartettoja.

Acerbin matkakirjan kuvaus suomalaisesta kansanmusiikista muistuttaa Johan Tengströmin esittämiä. Tietolähde hänelläkin lienee siis Erik Tulindberg. 

Paluu Turkuun 1809

Vuonna 1809 Erik Tulindberg muutti takaisin Turkuun. Valtiollisten mullistusten seurauksena hänet kutsuttiin Porvoon valtiopäivien finanssiasiantuntijaksi, uuden hallituskonseljin (myöhemmän senaatin) talousosaston jäseneksi sekä finanssikomitean ja tullikomitean puheenjohtajaksi. Vuodesta 1811 hän toimi Turun ja Porin läänin lääninkamreerina kuolemaansa saakka 1.9.1814

                                             sivun alkuun

Kaimat Erik ja Erkki

Erik Tulindbergin musiikin tulkitsijana on parhaiten kunnostautunut nykyään Helsingin kaupungin-
orkesterin konserttimestarina toimiva oululaissyntyinen viulutaiteilija Erkki Palola. Hän on levyttänyt Tulindbergin viulukonserton nro 1 B-duuri Ari Angervon johtaman Oulun kamariorkesterin kanssa ja kaikki kuusi kvartettoa Kerava-kvartettinsa kanssa. 
 
Jousikvartettojen rekonstruoinnista

Kun jousikvartetot löydettiin, niistä puuttui toisen viulun stemmat sekä alttoviulun stemma 5. kvarteton ensimmäisen osan kertausjakson alusta osan loppuun. 1950-luvulla kapellimestari Toivo Haapanen täydensi ensimmäisen kvarteton ja Åbo Akademin musiikkitieteen professori John Rosas muut viisi kvartettoa. Kerava-kvartetin levytystä varten säveltäjä Kalevi Aho laati kvartetoista uuden rekonstruoinnin, jossa hän ei pyrkinyt autenttisuuteen vaan mahdollisimman elävään lopputulokseen. Tämän version Kerava-kvartetti myös levytti.