Saran sisaret
Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 
1800-luvulta 1900-luvun alkuun

Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli hyvin suuri. Monet lapsille ja nuorille kirjoittavat naiset julkaisivat tuotantoaan lehdissä, julkaisukynnys ei ollut niin korkea kuin oman teoksen ollessa kyseessä. Vaikka lehden toimittajaksi usein mainittiin mies, saattoi lehden kantavana voimana olla nimimerkin suojaan kätkeytynyt nainen, joka kirjoitti lehteen kertomuksiaan, runoja ja mukaelmia sekä suomensi tekstejä.

Huomattavin viime vuosisadan puolella ilmestyneistä lastenlehdistä oli Pääskynen, jota toimitti nimimerkki I.G, Ida Gustava Godenhjelm (s. Lindroos), (1837-1913) . Hän toimitti Pääskystä vv. 1873-81. Pääskysen vakituisena avustajana oli Julius Krohn perheineen. Emilia Sofia (Emma) Krohn (s. Nyberg), (1838-1875), Julius Krohnin ensimmäinen vaimo, kirjoitti lehteen omia runoja ja satuja. Myös Julius Krohnin toinen vaimo, Maria Wilhelmina (Minna) Krohn (s. Lindroos), (1841-1917) kirjoitti Pääskyseen kertomuksia sekä kokosi omista ja edeltäjänsä kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883). Se sisältää puolensataa omatekoista tai mukaeltua runoa ja kertomusta. Pääskynen ja Pääskysen liverryksiä lapsille on toimitettu Topeliuksen hengessä, johtolankana isänmaallisuus, siveys, totuus ym. hyveet.

Lastenlehteä Tilhi (1884-86) toimitti Ottilia Stenbäck (1848-1939). Myös Tilhi noudatti Topeliuksen suuntaviivoja.  

Vuonna 1893 perustettiin elinvoimainen raittiuslehti Koitto, jota toimitti pitkään Alexandra Maria (Alli) Trygg-Helenius (1852-1926). Alli Trygg toimitti 1890-luvulla myös lastenlehti Eosta. Alli Tryggin oma lastenkirja Hans, jättens besegrare ilmestyi v. 1897.