Antiikin Kreikan uskonnossa ja mytologiassa muusat olivat vähäisempiä jumalattaria. Heitä oli yhdeksän. Muusat rajoittuivat muusisiin taitoihin (tieteelle ja taiteelle eli henkiselle kulttuurille), siis lähinnä musiikkiin, runouteen ja tanssiin. Vastakohta oli fyysinen, gymnastinen kulttuuri. Antiikki ei tuntenut maalauksen, kuvanveiston tai arkkitehtuurin muusaa, koska ne laskettiin käden töihin (raakaa työtä). Historia on mukana, koska totuuden ja tarinoiden välillä ei juuri nähty eroa.

Muusa inspiroi edelleen niin runoilijoita kuin esteetikkojakin. Taiteilijalle muusa symboloi ikuista kauneudentavoittelua, joka konkretisoituu mystisen eteeriseksi naisen olemukseksi. Kun tekee tiettyä asiaa, muusa auttaa pääsemään maniaan, oikeaan tunnelmaan, taiteilija on ainoastaan väline.

Kreikkalaisten myyttien mukaan muusat siitti ylijumala Zeus nymfi Mnemosynen ("Muisto") kanssa kohottaakseen lauluin kunniaan alkuajan titaaneja vastaan käydyn kamppailun sankariteot.
"Onnellinen on se, jota muusat rakastavat. Hänen huuliltaan virtaa suloinen puhe."

ERATO (ihana/rakastettava): Lyyrisen rakkausrunouden eli lemmenlaulujen sekä hymnien muusa. Hänet kuvattiin lyyran kanssa.

EUTERPE (ilahduttava): Musiikin muusa (puhallinmusiikki, huilunsoitto, lyyrinen runous). Euterpen nimi merkitsee ilahduttavaa, joten häntä onkin tituleerattu ilon ja nautinnon puolijumalattareksi sekä nautinnon antajaksi. Hänet kuvataan yleensä huilun kera.

KALLIOPE (kaunoääni): Epiikan eli kertovan runouden ja kertomuskirjallisuuden muusa (sankarirunous), joka myöhemmin alkoi varjella myös retoriikkaa sekä filosofiaa. Päämuusa: on muusista vanhin, viisain ja arvostetuin. Kuvataan kirjoitusvälineiden kera.

KLEIO (maine): Historiankirjoituksen sekä sankarirunouden runotar (tieto, historiallinen kertomataide). Kleio tunkee siis hieman Kalliopen varpaille historiallisen epiikan kirjoittajien, esimerkiksi Homeroksen, innoittajana. Kleio näyttäytyy useimmiten pergamenttikäärön tai kirjojen kanssa.

MELPOMENE (laulaja): Tragedian muusa. Inspiroi draamakirjailijoita ja näyttelijöitä luomaan näytelmiä, joissa kaikki kuolevat. Kuvataan yleensä traagisen teatterinaamion kanssa.

POLYHYMNIA (monilaulu): Pyhän laulun, pyhän runouden, kaunopuheisuuden, kuorolaulun, juhlallisen tanssin sekä hymnirunouden muusa. (mietiskely). Hänet kuvataan vakavamielisenä, ajatuksiinsa vaipuneena ja mietiskelevänä naisena.

TERPSIKHORE (tanssiriemu): Dramaattisen tanssin (tanssitaiteen) sekä draamallisen kuoron muusa, joskus myös lyyrisen runouden innoittaja. Kuvataan hämmentävän usein istuvassa asennossa. Nimi merkitsee kuorotanssista iloitsevaa.

THALIA (kukkea): Komedian sekä myös näyttämötaiteen muusa (paimenrunous). Kuvataan yleensä koomisen teatterinaamion kera tai paimenen sauvan kanssa.

URANIA (taivaallinen): Tähtitieteen ja tähdistä ennustamisen muusa. Inspiroi niitä, jotka pohtivat maailmankaikkeuden suuria salaisuuksia. Kantaa symbolinaan taivaanpalloa sekä oikeassa kädessään ripustuskoukkua - syistä, joita me emme voi tietää. Uhkaa taivaallisena Kalliopen asemaa runottarista arvokkaimpana.