KORJAUSHANKKEEN VAIHEET JA KORJAUSURAKKASOPIMUS
Kuntoarviointi
Rakennuksen käytön aikana kuntoarviolla selvitetään määrävälein korjaustarpeet. Tarvittavat korjaustyöt määritellään kiinteistön kunnossapitosuunnitelmassa (PTS:ssä). Kuntoarviointiin on tällä hetkellä pätevöityneitä kuntoarvioita ja kuntoarviointiin erikoistuneita insinööritoimistoja, joilta voi pyytää tarjousta kuntoarvion suorittamiseen.
 |
Hankesuunnittelu Varsinainen korjaushanke käynnistyy hankesuunnittelulla, jossa selvitetään korjausten kohteena olevien tilojen ja rakenteiden tai LVIS-järjestelmien nykytila ja korjaustarve. Tällöin määritellään ja hyväksytään korjaustöiden sisältö ja laajuus sekä korjaushankkeen ohjelmointi. Päätetään toteutusmuodosta. Korjaushankkeen suunnitteluttaminen ja rakennusluvat Korjaussuunnittelun perusteina ovat kiinteistössä tehdyt kuntoarviot ja kuntotutkimukset. Korjaushanke suunnitellaan ennen korjaustyöhön ryhtymistä. Tätä varten haetaan korjaushankkeeseen sopiva suunnittelija, joka tekee tehtyjen kuntoselvitysten perusteella alustavan ja lopullisen korjaussuunnitelman. Tilaaja hyväksyy lopullisen korjaussuunnitelman, jonka perusteella haetaan tarvittavat luvat, kuten rakennuslupa tai toimenpidelupa. Korjausrakentamisen luvanvaraista rakentamista ovat:
|
Rakentamisen valmistelu
Rakentamisen
valmisteluvaiheessa tehdään tarjouspyyntöasiakirjat, jotka
lähetetään korjausrakentamiseen erikoistuneille
urakoitsijoille.
Rakentamisvaihe, korjausurakkasopimus
Rakennusurakasta tehdään aina kirjallinen urakkasopimus, johon liitetään joko rakennusurakan yleiset sopimusehdot 1998 tai urakka tehdään pienurakkasopimusehtoja noudattaen. Noudatettavista yleisistä sopimusehdoista, jos sellaisia halutaan noudatettavaksi, ilmoitetaan jo tarjouspyynnössä.
Kirjallisen sopimuksen etuna on kuitenkin se, että tuolloin osapuolten väliset velvoitteet, urakan aikataulu sekä muut mahdolliset seikat tulevat sovituksi yhteisesti ymmärretyllä tavalla. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) eivät tule automaattisesti urakkasuhteessa sovellettavaksi, ellei erikseen sovita niiden soveltamisesta.
Jos urakkasopimus tehdään pienurakkasopimuslomakkeella, on sopimusehdot kirjattu jo osaksi sopimusta. Pienurakkasopimuslomakkeella olevat sopimusehdot eivät ole täysin yhtenäisiä rakennusurakan yleisten sopimusehtojen kanssa eikä niissä sovita yhtä laajasti osapuolten velvoitteista kuin yleisissä sopimusehdoissa.
Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) ovat laajuudeltaan sen tyyppisiä, että niitä käytetään yleensä vain suuriin korjauksiin. Pienemmät korjaushankkeet tehdäänkin yleensä pienurakkasopimusehdoin. Mikään ei kuitenkaan estä osapuolia sopimasta siitä, että pienempäänkin urakkaan otetaan joitakin rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998) koskevia periaatteita noudatettavaksi.
Pienurakkasopimusmalli (urakkasopimus yhden urakoitsijan kanssa) on RT-kortissa RT 80265 ja urakkasopimuksen laadinta RT16-10703.
Korjausurakoitsija toteuttaa korjaustyöt sovitun korjaussuunnitelman ja urakkasopimuksessa sovittujen laatuvaatimusten mukaisesti. Mahdollisista lisä- ja muutostöistä sovitaan urakka-sopimuksessa tai ne voidaan sopia erikseen.
Rakennusurakan valmistuttua, tehdään vastaanottotarkastus, josta tehdään vastaanottopöytäkirja. Pöytäkirjaan merkitään mm. virheet ja puutteet, jotka urakoitsija on velvollinen korjaamaan, jotta se täyttäisi tilaajan asettamat laatuvaatimukset korjaustyölle.
Kirjallisuus
Pienet urakat:
RT 80265. Pienurakkasopimus. Rakennustieto Oy.
RT 16-10703, KHX4-00272. Pienurakkasopimuksen laatiminen, rakennustekniset työt. 1999.7 s RT 16-10707, LVI 03-10301, KH 03-10301, Pienurakkasopimuksen laatiminen, sähkötekniset työt. Rakennustieto Oy 1999.
REYS-8 1995
Isot urakat:
RT 80260. Urakkasopimus. Rakennustieto Oy 1998.
RT 16-10669. Rakennusurakkasopimuksen laatiminen. Rakennustieto Oy 1998.
RT 16-10660. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998. Rakennustieto Oy 1998.
Internet
http://www.rakli.fi/tietopankki/Julkaisut.htm