|
Museo oppimisympäristönä |
|
|
|
Kulttuurihistoriallisen museon
tavoitteena on herättää harrastusta yhteiskuntaa ja kulttuuriperintöä
kohtaan sekä säilyttää tradition punainen lanka menneisyydestä tulevaan.
Museon tehtävänä on myös selittää taustailmiöitä, esitellä
kehitysnäkymiä ja antaa elämyksiä.
Kulttuurihistoriallisen museon päämääränä on kasvattaa lapsista
kulttuuriperintöämme arvostavia aikuisia, joilla on kyky ja valmiudet
vaalia kulttuuriperintöämme vastuullisesti. Museon ja koulun
kasvatustavoitteet ovat pitkälti yhteneviä. Museo-opetus voi osaltaan
olla tukemassa oppilaan kasvua tasapainoiseksi, terveen itsetunnon
omaavaksi aikuiseksi ja kriittisesti ympäristöään arvioivaksi
yhteiskunnan jäseneksi, joka kykenee toimimaan ryhmässä, mutta osaa myös
kuuntelemisen taidon.
Oulun kaupungin kasvatus- ja oppimistavoitteissa painotetaan lapsen
yhteisöön kuulumisen tunteen vahvistamista lähiympäristön menneisyyteen
tutustumisen avulla. Museo-opetuksen tulee kertoa oman kunnan
menneisyydestä ja selvittää, miten ennen elettiin ja miksi nyt eletään
näin. Näyttelyjensä sekä oheismateriaaliensa avulla museo voi
havainnollistaa ja syventää opetusta. Museo-opetuksen tulisikin liittyä
itsestään selvänä osana opetussuunnitelmiin.
|
|
Yleistä:
Museon toimintasuunnitelman mukaan vähintään yksi
vuosittaisista vaihtuvista näyttelyistä suunnataan lapsille.
Kaikkiin vaihtuviin näyttelyihin (niin itse tuotettuihin
kuin muualta tuleviin) laaditaan koululaistehtävät, mikäli
se suinkin on tarkoituksenmukaista. Myös työpajoja,
opastuksia, nukketeatteria tai askartelua järjestetään,
mikäli mahdollista.
Museossa vierailevia lapsi- ja koululaisryhmiä varten on
valmistettu tehtäviä, jotka liittyvät museossa käyntiin
(ohjeet museokäyntiin, ennakkotehtävät) ja museon
perusnäyttelyyn (osastoittain). Tehtäviä on laadittu sekä
ala- että ylä-kouluja varten. Tehtävälomakkeita voi tulostaa
ja kopioida oppilaiden käyttöön museon nettisivuilta
(opettajia varten myös vastaukset löytyvät sieltä).
Museolehtori on museon edustajana Oulun kaupungin
lastenkulttuuritiimissä.
|
Museo-opetuksen runkosuunnitelma
|
|
Päiväkodit: |
| Museon kestosuosikki päiväkoti-ikäisten keskuudessa on museon
perusnäyttelyyn kuuluva Koiramäki-osasto -->
tutustu |
 |
|
|
Museo tekee tiivistä yhteistyötä
SOTEn alaisen Alaköökin kanssa. Niin syksyisin kuin keväisinkin
alaköökiläiset vetävät päiväkodeille teemaopastuksia museossa.

Alaköökin Hannele Makkonen ja Raija Salokangas
merellisissä tunnelmissa.
Pohjois-Pohjanmaan museo on tuottanut ja valmistanut päiväkodeille
Näin sitä leikkiä leikittiin - perinneleikkiviikko päiväkodeille
-kiertonäyttelyn. Sen tarkoituksena on muistuttaa mieliin ja tehdä
tutuksi suomalaista leikki- ja leluperinnettä. Tarkemmat tiedot tästä
näyttelystä löytyy museon nettisivuilta -->
tutustu
Niin päiväkoti-ikäiset kuin koululaisetkin voivat tutustua
paikallishistoriaan Nils Niilo Naakan aikakirjojen avulla. Nämä
12 kertomusta ovat museon nettisivuilla -->
tutustu |
|
|
|
Alakoulut:
Tässä esimerkkejä, miten alakoulut voivat käyttää museon
perusnäyttelyä tukena opetuksessa:
Miten ennen elettiin
1.- 3. luokka
Museossa on erityisesti ala-asteen oppilaille suunniteltu
Koiramäki-näyttely, joka pohjautuu Mauri Kunnaksen
kirjoihin. Koiramäen hahmojen toimia seuratessaan lapset
voivat tutustua maaseudun arkeen ja juhlaan ennen
sähkövaloa, autoja ja televisiota. Näyttelyosastolla on myös
mahdollisuus kuulokkeiden avulla kuunnella tarinoita
Koiramäen toimista.
Museon perusnäyttelyyn on rakennettu metsästyksestä ja
maanviljelyksestä kertovat osastot sekä maalaispirtti ja
sali. Osastojen avulla kerrotaan, miten Oulun seudulla
elettiin ja asuttiin omavaraistalouden aikana.
  
Oulun kaupungin pienoismalli vuodelta 1938 kertoo siitä,
minkälainen kaupunki oli lasten iso-vanhempien ollessa
pikkulapsia. Pienoismallia tutkiessa selviää myös se, miksi
Oulua kutsuttiin Pohjolan valkeaksi kaupungiksi. Yksittäisiä
rakennuksia on mahdollista tutkia erityisen zoomauskameran
avulla. Pienoismalliin liittyy esittelyvideo.
|
|
|
 |
Koululuokka 1930-luvulta antaa
kuvan siitä, minkälaista oli käydä koulua lasten
iso(iso)vanhempien aikaan ja miltä koululuokka tuolloin
näytti. Luokassa on juuri alkamassa ruuan jakelu ja
oppi-kirjat ovat vielä esillä pulpeteilla. |
|
|
Museon Lappi-osasto tutustuttaa
oman maamme vähemmistön, saamelaisten, elinympäristöön,
uskomuksiin ja tapoihin. |
 |
|
|
4.- 5. luokan oppilaat
|
|
Oulun
vauraus ja kansainväliset yhteydet pohjautuivat 1800-luvulla
merenkulkuun ja kauppaan. Museon merenkulku- ja tervaosastot soveltuvat
erityisesti historian opiskelun tueksi. Osastoihin liittyy
multimedia-ohjelma, jossa laivakoira kertoo jännittävällä tavalla monia
mielenkiintoisia asioita. |
|
|

Museon perusnäyttelyn yhteyteen on tuotettu laaja multimediaohjelma,
jossa on seuraavat aihealueet:
• Terva ja merenkulku
• Oulun asemakaavoitus ja kaupungin kasvu
• Kansanomainen ruokakulttuuri
• Kansanomainen pukukulttuuri
Ohjelmaa voi ostaa museokaupasta ja osia siitä on nähtävissä myös
netissä. Multimediaohjelma on nähtävissä museon tietokonepisteissä
kokonaisuudessaan ja myös englanniksi.
Tutustu
multimediaan tästä |
|
Yläkoulut ja lukiot
|
|
Oulun kouluille on tarjottu teemaopastuksia museon perusnäyttelyyn
liittyen. Yleensä siten, että syksyllä on teemana ollut Elämää
esihistoriallisella ajalla (tukevat valtakunnallisia arkeologian
teemapäivä syyskuun alussa) ja keväällä puolestaan Oulun linna.
Luonnollisesti opastuksia voi varata pitkin vuotta ja mihin tahansa
museon osastoon.
Opastus maksaa 15 €.
|
|
Kouluja varten museo on tuottanut opetuksen oheismateriaalia. Osa
materiaalista on lainattavissa kouluille, esimerkiksi Kivikautta
esittelevä ”matkalaukkunäyttely”, joka soveltuu 5-luokkalaisten
opetukseen.
Opetuksen oheismateriaaliin
pääsee tutustumaan
täältä. |
|
|