|
Oulun linna ja kaupunki perustetaan
|
|
|
|
Oulujokisuu nousi 1500-luvun lopulla
merkittävään asemaan, olihan Oulun hamina (satama) yksi kruunun
tunnustamista laillisista kauppapaikoista Pohjanmaalla. Ruotsin
kauppapolitiikan ydin oli, että kauppa keskitettiin
kaupunkeihin. Näin sen verottaminen tehostui.
Ruotsin
kuninkaan Juhana III:n suunnitellessa sotaretkiä Vienan Karjalaan
1500-luvun lopulla hän tarvitsi tukikohdan Suomen puolella. Tätä varten
rakennettiin Oulujoen suulle - nykyiseen Linnansaareen - vuonna 1590 puu-
ja maavallituksin varustettu linnake.
Ruotsin kuningas
Kaarle IX (1550-1611) kiinnitti valtakautensa
(1604-1611) alussa huomiota siihen, että Pohjanmaalla ei ollut
yhtään kaupunkia. Tammikuussa vuonna 1605 kuningas valtuutti
hallintomiehensä tutkimaan Oulun seutua linnan rakennuspuuhia
silmälläpitäen. Valtuutus jatkui kehotuksella perustaa kaupunki
mantereelle vastapäätä tulevaa linnoitusta. Linnansaaressa
nykyään nähtävät linnan jäännökset - vallit ja kivikellari - ovat
peräisin siitä linnasta, jonka kuningas Kaarle IX määräsi
rakennettavaksi vuonna 1605.
|
|
Sulo Ovaskan maalaus 1950-luvulta. PPM:n kokoelmat |
Sivun alkuun
|
|
1600-luvun
ensimmäiset vuosikymmenet jäivät Oulun linnan historian
merkittävimmäksi ajaksi. Silloin sekä varusväen että aseistuksen
määrä olivat suurimmillaan. Ruotsin suurvaltapolitiikan suuntautuessa
Keski-Eurooppaan kuningas Kustaa II Aadolfin valtakaudella
pohjoinen varuslinna jäi syrjäseudulle. |
|
|
|
Linnansaarta esittävä kartta Mårten Linderothin
vuonna 1669 suorittamien mittausten mukaan.
Klikkaamalla saat sen suurempana.
|
|
Venäläiset polttivat Oulu linnan puiset rakenteet Suuren pohjan sodan
(1700-21) vetäytymisvaiheessa vuonna 1715. Lopullinen tuho kohtasi linnaa kesällä vuonna 1793. Tuolloin salama sytytti linnan
varastokellarin puuosat tuleen. Sinne varastoitu mustaruuti
räjähti ja tuhosi rakennuksen lähes kokonaan. Kirjailija Sara
Wacklin on kuvannut tapahtumaa teoksessaan "Sata muistelmaa
Pohjanmaalta":
|
|
"Suuria kivenkappaleita putoili kattojen läpi ja tunkeutui monta
kyynärää maan sisään. Kaikki ikkunat rikkoutuivat. Kirkonovet
lensivät auki, kattokruunut putosivat, kellot tapulissa läppäsivät
kamalasti ihmiskäden liikuttamatta. - - - "
|
Vuoden 1830 tienoilla Oulun kauppaseura kunnostutti räjähdyksessä
rikkoutuneen osan linnan kivikellarista ruutivarastokseen.
Oulun
läänin kuvernööri Otto Nyberg kiinnitti 1870-luvun lopulla
huomionsa linnan jäännösten jatkuvaan rapistumiseen. Hän onnistui
hankkimaan valtion varoja linnanraunioiden kunnostamista varten.
Linnansaari alkoi tuolloin saada sitä puistomaista luonnetta, mikä sillä
nykyisin on.
Oulun linnan alue on suojeltu muinaismuistona vuonna 1962.
|
|
Katsele ja kuuntele Niilo Naakan tarinoita
Oulun linnan historiasta:
 |
|
|
Oulun merikoulun tähtitorni |
|
Arkkitehti Volmar Westlingin
piirtämä merikoulun tähtitorni.
|
|
Oulussa toimi merikoulu vuosina 1863–1910. Oulun merikoulussa koulutettiin
päällystöä oululaisiin aluksiin purjelaivamerenkulun kulta-aikana. Koulutalo
sijaitsi Pokkitörmällä paikalla, missä sijaitsee nykyisin Oulun lyseon
voimistelusali. Merikoulu tarvitsi laivan paikanmäärityksessä tarvittavan
tähtitieteen opetukseen tähtitornin. Se rakennettiin Linnansaarelle Oulun
linnasta säilyneen kivikellarin päälle. Volmar Westlingin
suunnittelema tähtitorni valmistui vuonna 1875.
Vuoden 1910 jälkeen Oulun merikoulu muuttui tavalliseksi merimieskouluksi.
Tähtitornin käyttö opetustarkoituksiin lakkasi ja tornissa alettiin pitää
kesäkahvilaa. Kahvilatoiminta alkoi vuonna 1912 ja toimintaa ovat ajan
saatossa jatkaneet useat yrittäjät. Ennen sotia ja sotavuosina kahvilaa
ylläpitivät oululaiset lotat. Sotien jälkeen kahvilatoimintaa ovat
pyörittäneet yksityiset yrittäjät.
|
Postikortti 1800-luvulta.
PPM:n kokoelmat.
|
Lisää linnan historiasta:
Johannes Snellman, De Urbe Uloa
A. H. Virkkunen, Oulun kaupungin historia I
Ahti Paulaharju, Oulun linna |
|
|
|
Sivun
alkuun
|
