|
ETUSIVU
|
PERUSNÄYTTELY
|
KOIRAMÄKI
|
I-KERROS
|
III-KERROS
|
|
|
II kerros
|
|
|
|
Museon toisen kerroksen näyttelyteeman voisi kiteyttää kolmeen sanaan:
koulu, kirkko ja kulttuuri. Myös ruumiinkulttuuri eli urheilu esittäytyy museon toisessa
kerroksessa. Museon rahakokoelma on niin ikään nähtävillä tällä
osastolla.
|
|
|
 |
|
"...eikä
myöskään käyne järjestäminen täydellistä historiallista museota
myöntämättä ainakin muutamia lasikkoja esineille, jotka valaisevat
lasten leikkejä ja askarruksia."
(Yrjö Hirn:
Leikkiä ja taidetta, 1918) |
|
|
Monet merkkimiehet ovat käyneet koulua Oulussa. Esimerkiksi J. L.
Runeberg, J. V. Snellman ja Zacharias Topelius ovat
Oulun triviaalikoulun kasvatteja.
|
Näyttely esittelee oululaisten opintien 1600-luvulta tähän päivään - pienten
lasten pedagogiosta vuonna 1958 perustettuun Oulun yliopistoon.
Opiskelijan huone 1970-luvulta. |
|
 |
|
|
Kirkko-osastolla esitellään alueen
kirkkorakennusten lisäksi tunnettuja kirkkomaalareita. Kuvassa
kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen (1734-1821) työvälineitä.
Toppeliuksen kädenjälkeä on nähtävissä muun muassa Haukiputaan,
Kempeleen ja Kiimingin kirkoissa.
|
|
 |
Kulttuuriosastolla perehdytään oululaisen urheilun, elokuvan, musiikkielämän ja
lehdistön vaiheisiin.
Myös valokuvauksen historia tulee tutuksi. Ateljeekuvauksen alkuaikoina kuviin haettiin
porvarillista tunnelmaa taustakulissin eli fondin avulla.
|
|
Oulussa kun ollaan, ei sovi unohtaa tiernapoika-perinnettä.
Oheisessa kuvassa oululainen "tiernaroikka"
kansatieteilijä
Samuli
Paulaharjun kuvaamana.
|
 |
|
Sivun alkuun |
|
Museon kokoelmien vanhimpiin historiallisen ajan esineisiin kuuluva barokkituoli
on 1600-luvulta. Tuolin alkuperäinen villapäällyskangas on kirjottu
suorasuuntaisella varsipistokirjonnalla. Tuoli on peräisin Kajaanista, jossa
se on ollut tuomarin virkatuolina.
|
 |
|
Osastolla esitellään oululaisten virkamiesten ja porvareiden asumista 1700-luvun
kustavilaisuudesta 1930-luvun funktionalismiin.
Vauraan porvariston sisustustyyli biedermeier
levisi Ouluun
Pietarista. |
Ennen vanhaan merimiesten tyypillisiin matkatuliaisiin kuuluivat
Englannista ostetut posliinikoirat.
|
|
 |
 |
|
Maankuulu
oululainen hopeasepäntyö on esillä museossa.
Kuvassa teen- tai kahvinkeitin,
Carl Jacob Hedman (1836-1891),
1869. |
|
|
|
|
 |
Kansainväliset
sisustamisen ja pukeutumisen muotivirtaukset saapuivat Ouluun saakka.
Kuvassa pukuja ja asusteita 1940-60-luvulita.
Hopeanharmaa takkimekko on oululaisen
Vaatturiliike Tuomisen käsialaa. Oikealla helsinkiläisen Salon Kaarlo
Forsmanin valmistama juhlapuku. |
|
Mirja ja Heikki Orvola tekivät mittavan lahjoituksen
museolle vuonna 2008. Osa esineistä on esillä museon perusnäyttelyssä.
Kuvassa valtioneuvoston käyttöön suunniteltuja astioita.
Vuonna 2009 museossa oli Heikki Orvola Design-näyttely.
Lue lisää aiheesta.
|
 |
|
Sivun alkuun
|
|
|
Julkaisija:
Arja
Keskitalo
|
