|
|
|
| |
J. V. Snellman -
Oulun koulusta kansakunnan kaapin päälle
|
|
|
|
Johan Vilhelm Snellmanin (1806-1881) syntymästä tulee toukokuussa 2006 kuluneeksi
200 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Pohjois-Pohjanmaan museon aulassa on
9.5.-11.6. 2006 välisen ajan esillä Snellmanin elämää, elämäntyötä ja
aikaa esittelevä näyttely.
Oulun
Numismaattinen Kerho r.y. tuo näyttelyyn esille Suomessa julkaistut
J. V. Snellman -aiheiset setelirahat. Esille tulee myös Suomen
setelirahat aikaväliltä
1863-68 eli ajanjaksolta, jolloin Snellman toimi valtionvaraintoimituskunnan päällikkönä.
|
|
|
LAPSUUS
Johan Vilhelm Snellman syntyi isänsä kipparoiman Patience-fregatin
kajuutassa Tukholman Södermalmin rannassa 12.5.1806. Snellmanin
vanhemmat merikapteeni Christian Henrik Snellmanin (1777-1855) ja
Maria Magdalena Röring olivat syntyneet Pohjanmaalla. Vuonna 1813
perhe muutti Kokkolaan. Noin vuosi muuton jälkeen perheen äiti kuoli.
|
|
KOULUVUODET OULUSSA
Johan Vilhelm sai
yksityisopetusta Kokkolan pienten lasten koulussa eli pedagogiossa.
Kymmenen vuoden vanhana hän aloitti Oulun triviaalikoulun. Koulu oli
korkein oppilaitos Pohjois-Suomessa ja sen alue ulottui etelässä
Kokkolaan saakka. Samaa koulua olivat käyneet kolme aiempaakin suvun
polvea: isä, isoisä ja isoisänisä.
|
|
Oulu oli saanut
tapulikaupunkioikeudet vuonna 1765 ja se oli noussut
merkittäväksi kaupan ja käsityön keskukseksi
Pohjois-Suomessa. Kaupungissa oli 1800-luvun alussa runsaat
3 000 asukasta. |
|
Triviaalikoulussa Snellmanin opettajina
toimivat Simon Wilhelm Appelgren,
Carl Jacob Frosterus sekä Johan Höckert. Erityisesti
viimeksi mainittua oppilaat kunnioittivat: " - - - se herätti meissä
omanarvontunnon ja pyrkimyksen ottaa se huomioon käytöksessämme."
Opetuskielenä triviaalikoulussa oli ruotsi mutta vapaa-ajan
kielenä käytettiin suomea. |
Sivun alkuun |
|
Muita Oulun
triviaalikoulussa opiskelleita:
Johan Ludvig Runeberg
Sakari Topelius |
|
Kuvaa klikkaamalla Snellmanin
muistoja triviaalikoulusta |
|
"Se surkia tulipalo, joka vuonna 1822
hävitti melkeen koko Oulun kaupunnin, muutti myös sen silloin vasta 4
vuotta 9 kuukautta valmissa olleen, puusta rakennetun, kauniin
skoulu-huoneenki poroksi."
(Oulun Wiikko-Sanomat)
|
Oulussa ollessaan Snellman asui
"koulukortteerissa" tätinsä Anna Piponiuksen (os. Snellman)
ja tämän puolison, värjärimestari Elias Piponiuksen
perheessä. Monilapsisessa perheessä oppi työnteon merkityksen ja joutui
osallistumaan pienempien serkkujensa hoitamiseen.
Anna-täti pani merkille Johan Vilhelmin erikoisen persoonallisuuden
todeten: "Jos sinusta tulee hyvä, niin sinusta tulee erittäin
kunnollinen mies, mutta muussa tapauksessa sinusta tulee roisto, sillä
keskinkertaista sinusta ei tule."
|
|
"Sunnuntaina oli käytävä kirkossa, oltava läsnä saarnanselityksessä, se
oli järkähtämätön järjestys. Mutta kyllä kirkossa kovasti paleli -
jalkoja, muuten ei, vaikka viitat olivatkin mitättömät." (J. V.
Snellman) |
|
Sivun alkuun
|
Elias ja Anna Piponiuksen talo sijaitsi nykyisen
Isokatu 5:n paikalla.
Oulun triviaalikoulu sijaitsi puolestaan nykyosoitteessa
Kajaaninkatu 14.
Karttaa klikkaamalla saat sen suurempana. |
|
J. V. Snellmanin opiskelu
triviaalikoulussa päättyi Oulun suurpaloon vuonna 1822. Nuori J. V.
osallistui omalta osaltaan palon sammutustöihin ja sukulaistensa
omaisuuden pelastamiseen. Piponiusten talon tuhouduttua
tulipalossa Johan Vilhelm asui tilapäisesti setänsä, Haukiputaan lukkari
Benjamin Snellmanin luona.
|
|
Oulun palo 1822
Jac. Wallinin akvarelli
Pohjois-Pohjanmaan museo
|
|
"Tulipalosta
Oulun Kaupungissa
Menneen viikon tuorstai aamulla kello 3:men aikana herätettiin Oulun
asukkaat yhtäkkiä Kirkonkelloilta. Walakia oli pääsnyt irti Painaja eli
Värjäri Paapen talossa - - - Kuinka nopeasti valkea liikkui
nähdään siitä, että Kaupungin suurin spruuta paloi, sillä miehien täytyi
itsiänsä tulen liekistä pelastaakseen jättää se tulen haltuun"
(Turun Wiikko-Sanomat 1.6.1822)
|
|
J. V. Snellman sai
päästötodistuksen Oulun triviaalikoulusta 29.5.1822. Saman vuoden
syksyllä hän suoritti ylioppilastutkintonsa ja siirtyi opiskelijaksi
Turun Akatemiaan. Varhaisopinnot suomenkielisessä Oulun
kaupungissa olivat merkittäviä Snellmanin ajatusmaailmalle.
Kouluajoistaan hän totesi myöhemmin seuraavasti:
|
|
|
"Ajatellessani näitä opettajiani moitin itseäni
siitä, että olen tehnyt itseni syypääksi tavalliseen kankeuteemme,
ilmaisematta heille sanallakaan tai joillakin kirjoitetuilla riveillä
myöhempänä aikana sitä harrasta kiitollisuutta, jota en ole koskaan
lakannut heitä kohtaan tuntemasta. Nyt he ovat kauan sitten kuolleet.
Tämä kirjoitus voi nyttemmin olla todisteena siitä rakkaudesta, joka
mieltäni vielä kiinnittää siihen maanääreen, jossa olen elänyt
ainoastaan onnellisia, suruttomia ja kuitenkin koko elämälleni hedelmää
tuottaneita päiviä." |
|
|
Sivun alkuun |
 |
|
|
Muutamia vuosilukuja J. V. Snellmanin elämästä:
1822 ylioppilaaksi
1831 filosofian kandidaatin tutkinto
1832 maisterin tutkinto
1835, 1836, 1848 väitöskirjat
1839-42 ulkomaanmatkat Ruotiin ja Saksaan
1843-49 rehtorina Kuopiossa
1844 perustaa Saima-lehden
1845 avioliitto Jeannette Wennbergin kanssa, lapset:
● Hanna
(1846-82)
● Anders Henrik
(1848-1911)
● Johan Ludvig
(1850-1909)
● Vilhelm (1851-1933)
● Magdalena (1853-56)
● Karl (1855-1928)
● Gustav (1857-57)
1857 leskeksi
1856-63 professuuri
1863-68 valtionvaraintoimituskunnan päällikkö
1863-68 senaattori
1866 aatelointi
Suomen hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja 1859-81
Suomen Kirjallisuuden seuran esimies 1870-74
Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 1870-71
säätynsä edustajana valtiopäivillä 1872, 1877-78
|
|
|
|
|
|
|
Julkaisija:
Arja Keskitalo
museolehtori
|
