Teuvo Pakkalan muistopatsas on omistettu kaupungin köyhimmän väestönosan kuvaajalle. Teos ei ole vain kirjailijamuistomerkki vaan myös kunnianosoitus alueen historialle ja asujaimistolle.

This page in English >

Kirjailija Teuvo Pakkalan hautareliefi paljastettiin Oulun hautausmaalla 1952. Oulun kaupungin kustantaman reliefin oli suunnitellut Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan aloitteesta Oskari Jauhiainen. Patsastoimikunnan tarkoituksena oli hankkia myöhemmin suurempi muistomerkki toisaalle kaupunkiin.

Vuonna 1962, jolloin oli kulunut sata vuotta kirjailijan syntymästä, kaupunginhallitus teki Jauhiaisen kanssa sopimuksen muistomerkin valmistamisesta. Mutta Jauhiaisella oli tuolloin muita hankkeita ja aikaa kului… Vuonna 1970 patsaan sijoituspaikaksi päätettiin Vaaranpuisto: Pakkala pääsisi katsomaan rakasta lapsuutensa ja nuoruutensa Kakaravaaraa.

Pitkän tekoprosessin vuoksi Oskari Jauhiainen ei jaksanut innostua hankkeesta. Patsaan valmistumisen aikoihin hän oli jo väsynyt ja sairasteli paljon. Jauhiainen ei myöskään ollut tyytyväinen veistoksen kasvoihin, joissa oli liian vähän ilmeikkyyttä.

Kirjailija ja opettaja Teuvo Pakkala (1862 - 1925) osoitti varhaistuotannossaan kiintymyksensä kotiseutuun ja lapsuusmuistoihin. Oulu ja sen laitakaupunginosa ”Vaara” tulivat Pakkalan kerronnan alueelliseksi ja henkiseksi pohjaksi. Pakkala tunnetaan naisten ja lasten elämänkohtaloiden ja mielenliikkeiden eläytyvänä kuvaajana (Vaaralla, Elsa, Lapsia, Pikku ihmisiä). Suuri yleisö muistaa Pakkalan varsinkin näytelmästä Tukkijoella (1899).

Jauhiainen, Oskari (1913 - 1990)

Kiiminkiläissyntyinen kuvanveistäjä, professori ja akateemikko Oskari Jauhiainen loi uransa erityisesti monumentaalikuvanveistäjänä ja hänen julkisia muistomerkkejään on ympäri Suomea. Jauhiainen edusti kuvanveiston realistista perinnettä: hän oli mieltynyt jyhkeisiin, klassisiin muotoihin ja vältti kokeiluja.

Nuorena Jauhiainen herätti huomiota pienoisveistoksillaan ja muotokuvillaan, joista omakuvat ovat mieleenpainuvimpia. Hänet kutsuttiin Lokakuun ryhmään 1948.

1950-luvun alussa Jauhiainen oli jo saavuttanut vankan aseman erityisesti Turun Mikael Agricola -patsaan (1947 - 52) ansiosta. Jauhiainen työskenteli Suomen Taideakatemian koulun kuvanveistonopettajana 1956 - 65.

Kiimingissä toimii vuonna 1997 avattu Oskari Jauhiaisen museo.

Oskari Jauhiaisen muita teoksia: Kalasääski ja lohi, 1959