Taiteessaan Jussi Mäntynen keskittyi
yksinomaan eläinkuvanveistoon, sillä hän oli
työssään oppinut niiden anatomian täydellisesti.
This page in
English >
Suomen kansa muistaa hänet kotimaan suuria metsäneläimiä
esittävistä pienois- että monumenttiteoksistaan.
Kissamaiset ilvekset, muhkeat karhut ja uljaat hirvet tulivat
jo aikanaan laajalti tunnetuksi. Ensimmäinen suurikokoinen,
pronssiin valettu Hirvi -veistos paljastettiin Viipurin Torkkelinpuistossa
vuonna 1928.
Toisen maailmansodan jälkeen tuotannossa korostuivat
kotoiset lintuaiheet, joutsenet ja kurjet. Jussi Mäntynen
on todennut: Joutsen on maamme lyyrisin lintu, kurki
ehkä kansalle tutuin, mutta samalla salaperäisin.
Jussi ja Aune Mäntysen hautamuistomerkkinä on lentoon
lähtevää kurkea esittävä Excelsior
-veistos, jonka rinnakkaisteos kuuluu Turun taidemuseon kokoelmiin.
Lukuisten lintuaiheiden on nähty symbolisoivan myös
sodan raskaista taisteluista selviytyneen kansan vapautta.
Mäntynen, Jussi (1886-1978)
Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen vietti lapsuutensa
Helsingissä Hermannissa, jonka rehevillä rannoilla
viihtyivät myös erilaiset metsän eläimet.
Jo poikasena hän oppi piirtämään ja täyttämään
ampumiaan lintuja.
Vuonna 1912 hän ilmoittautui Akseli Gallen-Kallelan
ehdotuksesta kuvanveistäjä Alpo Sailon yksityisoppilaaksi.
Vaikka taideharrastus oli Mäntyselle hyvin tärkeä,
hän työskenteli päätoimisesti Helsingin
yliopiston eläintieteen laitoksella preparaattorina ja
myöhemmin konservaattorina 1919 - 1939. Tuolloin hän
erosi virastaan ja muutti Ruotsiin asumaan omistautuen kokonaan
taiteen tekemiselle. Vuonna 1948 hänelle myönnettiin
professorin arvonimi.
Jussi Mäntynen muutti takaisin Suomeen, Turkuun syksyllä
1967.
|