Runoilija Franzénin patsas on Oulun
vanhin julkinen monumentti.
This page in
English >
Hanke käynnistyi Frans Michael Franzénin syntymän
satavuotispäivänä 1872. Oululaissyntyinen,
mutta Ruotsissa pitkään asunut Franzén
(1772 - 1847) toimi lyyrikon uran ohella Härnösandin
(Ruotsi) hiippakunnan piispana ja Turun Akatemian oppihistorian
professorina, joka myöhemmin vaihtui käytännöllisen
filosofian ja yleisen historian professuuriin.
Kuvanveistäjä Erland Stenberg muovaili Franzénin
päätä Pariisissa talvella 1878. Anekdoottina
mainittakoon, että työhuoneen lämpötila
oli alhaisimmillaan vain +3 astetta. Keväällä
1879 pronssiin valettu pää lähetettiin rautateitse
Lyypekkiin, josta se siirrettiin laivalla Ouluun.
Veistoksen paljastustilaisuus vuonna 1881 oli huomattava
sosiaalinen tapahtuma, mutta taiteilijan nimeä ei mainittu
juhlapuheissa eikä häntä tiettävästi
ollut kutsuttu tilaisuuteen. Keskelle kirkkotoria oli pystytetty
kaksi lavaa katselijoita varten, yksi kuorolle ja soittajille
sekä puhujalava. Tilaisuutta juhlistivat katajanhavuseppeleet,
30 lipputankoa, juhlakulkue, Topeliuksen juhlaruno, tykinlaukaukset
ja Maamme-laulu. Tapahtuma jatkui kaupungin valtuuston tarjoamilla
juhlapäivällisillä Seurahuoneen salongissa
ja illalla oli kansanhuvit Raatissa.
Nykyisin veistos on oululaisten "Havis Amanda",
jonka vappulakituksesta vastaa Oulun yliopiston humanistinen
kilta.
Johan Erland Stenberg (1838 - 96)
Orimattilaissyntyinen Johan Erland Stenberg oli opiskellut
Tukholman ja Kööpenhaminan taideakatemioissa 1870-luvun
alussa ja täydentänyt opintojaan mm. Italiassa.
Stenberg sai vaikutteita antiikin taiteesta ja uusklassismista.
Parhaiten hänet tunnetaan muotokuvaajana (mm. Kansallisteatterin
Aleksis Kiven marmorinen rintakuva) ja Kalevala-aiheiden tulkitsijana.
|