Oulun kaupunki

Oulun seudun ympäristötoimi

 
*
*

 

TERVAPÄÄSKY
Apus apus

 

Yleistä. Tervapääskyjen lentonäytöksien tarkkailu kauniina kesäiltana on elämys. Linnut sujahtavat vauhdilla pesäkoloihinsa, joka voi olla metsässä sijaitseva haavankolo, pihapiirin pönttö tai kerrostalon räystäänkolo. “Metsätervapääskyjä” on ollut niin kauan kuin kolopuitakin, mutta kulttuuritervapääskyt ovat ilmestyneet iloksemme vasta kuluneen sadan vuoden aikana. Sopivalla korkeudella oleva pesäkolo onkin tervapääskyn ainoa vaatimus pesimisympäristölleen. Ilmassa on aina hyönteisiä, ellei kesä ole liian sateinen. Poikaset voivat sateisina aikoina vaipua horrokseen ja kestävät ruoatta jopa viikon. Sateisina kesinä tervapääskyjä jää pyörimään pitkälle syksyyn ainakin osan menehtyessä ruoan puutteeseen. Suomessa pesii noin 50 000 paria.

Esiintyminen. Atlaskartan antama kuva on totuudenmukainen. Ilta-aktiivisen tervapääskyn näkeminen aamuisilla linturetkillä voi kuitenkin olla vaikeaa. Alueellinen jakautuma on kuitenkin selvä: ydinkeskustan, Tuiran, Puolivälinkankaan, Kaukovainion, Linnanmaan ja Rajakylän kerrostaloalueet ovat parhaita tervapääskylle. Pesinnän varmistaminen on kuitenkin vaikeaa. Lisäksi pesimisen aloittaminen vasta 3–4-vuotiaana vaikeuttaa pesivien parien määrän arvioimista. Kannanarvioissa onkin varmempaa puhua yksilömääristä. Runsauslaskentojen parimääräarviot ovat vähimmäisarvioita. Metsäalueilla pesii linjalaskentojen mukaan vain runsaat viisi paria, mikä kertoo sopivien kolopuiden vähäisestä määrästä. Kartoituslaskennat eri kaupunginosissa antavat yksilömääräksi noin 400 yksilöä. Koko kaupungin tervapääskyjen määrä lienee 1000–1500 yksilöä, mikä pesivinä pareina on 300–400.

Historia. Metsät ovat tervapääskyn alkuperäinen ympäristö Suomessa. Tervapääskyn asettumisesta pesimään ihmisen seuralaiseksi on vähemmän tietoja. Hailuodossa mainitaan tervapääskyn pesineen kirkontornissa jo 1856. Ouluun tervapääskyn tiedetään asettuneen vuonna 1920. Tällöin tervapääskyt ovat voineet pesiä esimerkiksi korkeissa omakotitaloissa kattotiilien alla. Tällaisessa ympäristössä pesii kymmenkunta paria edelleenkin ainakin Pateniemen sahan vanhoissa huviloissa.

tervapääsky, piirros Hanna Aalto

Tervapääsky

Swift

Tornseglare

 

teksti: Teppo Mutanen

piirros: Hanna Aalto

 

pesimishavaintokartta vuosilta 1997-1999

atlaskartoituksen pääsivulle

*

 
10.01.2014 © Oulun kaupunki - Oulun seudun ympäristötoimi ymparisto@ouka.fi