Oulun kaupunki

Oulun seudun ympäristötoimi

 
*
*

 

VARPUSPÖLLÖ
Glaucidium passerinum

 

Yleistä. Euroopan pienimmän petolinnun, vain kottaraisen kokoisen varpuspöllön levinneisyys ulottuu Metsä-Lappiin asti. Yleisin se on Etelä-Suomessa. Tiedot lajin kannanmuutoksista ovat vähäiset, ja varpuspöllön elintapojen parempi tuntemus on vasta 1990-luvulla antanut oikeansuuntaisen kuvan lajin runsaudesta Suomessa. Nykytietojen perusteella kannaksi arvioidaan 10 000 paria. Vuosien väliset vaihtelut eivät näytä lajilla olevan niin voimakkaita kuin monilla muilla pöllöillä, koska varpuspöllö kykenee saalistamaan kulloinkin runsaimpana esiintyvää saaliskohdetta. Suurimmat poikueet tosin syntyvät runsaiden myyräkantojen myötä. Varpuspöllö viihtyy parhaiten vanhoissa, luonnontilaisissa havu- ja sekametsissä, joissa kolopuita on runsaasti.

Esiintyminen. Varpuspöllö havaittiin vain kolmessa atlasruudussa. Havainnot sijoittuvat taajamien ulkopuolelle, sillä vaikka varpuspöllöt tulevat usein talvisin taajamiin, kevään koittaessa ne siirtyvät takametsiin pesimään. Vuonna 1999 varpuspöllön pesä löydettiin Kalimenojan varresta Heikinharjun takaisesta metsämaastosta. Kalimenojan varren rehevät metsät ovatkin varmimpia varpuspöllöpaikkoja Oulussa. Laji on yleisempi, kuin atlaskartta antaa ymmärtää. Se on kesällä vaikeasti havaittava, ja pesän löytäminen on työlästä. Reviirit on etsittävä parhaaseen soidinaikaan maaliskuussa, jolloin liikkeellä on oltava varpuspöllön aktiivisuusaikaan aamu- ja iltahämärissä. Oulun korkeudella varpuspöllö kelpuuttaa pesimäalueikseen vain rehevimmät, vanhimmat ja luonnontilaisimmat kuusivaltaiset metsät. Yhtenäisillä metsäalueilla pesiä on hyvinä vuosina löydetty lähimmillään yhden kilometrin välein. Koko kaupungin alue huomioiden tiheys jää paljon pienemmäksi, mikä johtuu metsien pirstoutuneisuudesta. Vuosittain Oulussa pesinee 5–15 varpuspöllöparia. Pienimmillään kanta on heikkoina myyräkeväinä, vahvimmillaan runsasmyyräisten talvien jälkeen. Oulussa varpuspöllö viihtynee myös tulevaisuudessa. Vanhojen kuusi- ja sekametsien väheneminen heikentää elinmahdollisuuksia, mutta hakkuilta säästettävät joki- ja puronvarret tarjonnevat jonkinlaisen reservaatin varpuspöllöille.

varpuspöllö, piirros Hanna Aalto

Varpuspöllö

Pygmy Owl

Sparvuggla

 

teksti: Markku Hukkanen

piirros: Hanna Aalto

 

pesimishavaintokartta vuosilta 1997-1999

atlaskartoituksen pääsivulle

*

 
10.01.2014 © Oulun kaupunki - Oulun seudun ympäristötoimi ymparisto@ouka.fi